Ensimmäinen sivu Edellinen Jatka Viimeinen sivu Tiivistelmä Kuvat
PASTORAALINEN ENSIAPU
- Yritä kestää omia avuttomuuden ja ahdistuksen tunteita. Suurimmat virheet tehdään, kun emme kestä omia tunteita, vaan lähdemme ratkaisemaan niitä ja unohdamme uhrin tarpeet.
- Kuuntele empaattisesti ja levollisesti. Tärkeintä on läheisyys ja välittäminen, ei sanat.
Älä vähättele ongelmaa, vaikka olisit kokenut vaikeampiakin asioita.
Älä anna neuvoja tai saarnaa.
Älä kerro omista ja muiden kokemuksista. Tässä tilanteessa ei lohduta, vaikka muille olisi käynyt samalla tavalla tai pahemmin.
Vältä sanomasta: ”Tiedän, miltä sinusta tuntuu.” Se loukkaa.
Älä yritä muuttaa puheenaihetta tai viedä huomiota muihin asioihin.
Älä pelästy voimakkaita tunteita. Niiden ilmaiseminen on tärkeää. Älä rajoita niitä, vaikka ne olisivat ”teologisesti vääriä”.
- Lohduttaminen on mahdotonta shokkivaiheessa! Lohduttaminen koetaan niin, että auttaja ei kestä autettavan tuskaa. ”Minun pitää olla ilmaisematta todellisia tunteita, muuten hän lähtee pois.”
Ei ole helppoja vastauksia kärsimykseen.
Älä anna tyhjiä lupauksia tulevaisuudesta: ”Huominen päivä on parempi.”
- Kosketus viestii välittämistä, mutta pyydä lupa.
- Rukoile mielessäsi.
Tunne oman kykysi rajat. Kysy neuvoa kokeneemmilta ja lähetä ihminen lääkärin tai ammattiauttajan luo, jos on tarvetta.