Jorma ja Lea Pihkala
8-13-10 Makuyamadai
Fukuyama-shi
721-0913 Japan
Puh. +81-849-47-6602

http://www.pihkala.net


23.7.2005

Jumalan rauhaa, rakkaat ystävät!

He menevät itkien, kun vievät kylvösiemenen. He palaavat riemuiten, kun tuovat lyhteensä. (Ps. 126:6)

Heinäkuun alkupäivinä kolmen vuoden Japanin pestiltään Nishinomiyasta Suomeen palanneet Henry ja Tuula Liivola kuvailivat 5.6. vietettyjä Yoshinogawan seurakunnan 30-vuotisjuhlia tapaan, joka kuvastaa myös hyvin omia tuntojamme:

Yoshinogawan seurakunta 30 vuotta
"Pari viikkoa sitten saimme viettää mielenpainuvan juhlan Aizumissa. Yoshinogawan seurakunta eli entinen työpaikkamme (jossa työskentelimme vuodet 1983-1991) vietti kolmekymppisiään. Jumalanpalveluksessa juhlasaarnan piti seurakunnan 70-luvulla perustanut Jorma Pihkala. Kuulijoita oli vanhassa ja osin jo raihnaiseksikin käyneessä kirkkosalissa tungokseen saakka. Iltapäivän juhlaan osallistui edustajia myös kirkkomme muista Tokushiman alueen seurakunnista. Erityisen rohkaisevaa oli nähdä juhlavieraiden joukossa ne kristityt, jotka aikoinaan saimme kastaa. Jumala on uskollinen, Sanansa mukaisesti. Nyt nuo veljet ja sisaret ovat seurakunnan vastuunkantajia, jotka muun muassa taitavasti rakensivat sunnuntain upean juhlaohjelman. Iloitsimme myös niistä kotirouvista, jotka vajaat parikymmentä vuotta sitten rohkenivat ensimmäisinä perheistään ottaa kasteen vastaan, että heidän aviopuolisonsa ovat alkaneet osallistua säännöllisesti seurakunnan jumalanpalveluksiin, ja olivat mukana myös 30-vuotisjuhlassa. Samoin oli rohkaisevaa nähdä, että seurakunta oli saanut heidän jälkeensä monia uusia jäseniä, ja että seurakunnassa kaiken kaikkiaan on runsaasti aviopareja. Lähettien jälkeen työtä jatkaneet kansalliset pastorit ovat paimentaneet laumaa taidolla. Saimme kuulla kuinka 90-luvulla seurakunnassa työskennellyt kansallinen pastori nousi joka aamu aikaisin ylös rukoilemaan jokaisen seurakuntalaisen puolesta. On rohkaisevaa ajatella ja nähdä, miten Jumala on vastannut rukouksiin. - Olkoon tämä teillekin rohkaisuksi jatkaa rukousta Japanin työn puolesta. Se ei ole turhaa työtä. "

Noissa juhlissa käytti seuraavan todistuspuheenvuoron Kazuko Miyazaki, joka on kulkenut yhtä matkaa koko Yoshinogawan seurakunnan 30 vuoden taipaleen:

"Ylistetty olkoon meidän Herramme nimi!

"Olen kiitollinen Herralle, joka on johtanut niin, että saan todistaa näissä Yoshinogawan seurakunnan 30-vuotisjuhlissa. Kuluneiden 30 vuoden ajan Jumalan on lukemattomin tavoin osoittanut rakkauttaan, johdattanut ja jakanut armoaan seurakunnallemme. Toinen toisensa jälkeen olemme saaneet työntekijöiksi lähettejä ja pastoreita, jotka ovat jakaneet meille Jumalan sanaa ja joiden arkielämän keskellä olemme saaneet nähdä Jumalan läsnäoloa. He ovat antaneet meille sielunhoitoa. Pelkkä heidän läsnäolonsa on ollut meille lohdutukseksi, kun olemme joutuneet koettelemuksiin ja ahdistuksiin. Heidän lämmöllä jakamansa rohkaisu on antanut uutta voimaa nousta ja jatkaa vaellusta.

"Palauttaessani mieleeni kulunutta silmieni eteen nousee tilanne toisensa jälkeen. Erityisesti suurena ilona muistan ne ihmiset, joiden pelastusta olimme rukoilleet. Jumala johdatti heitä jokaista yksilöllisellä tavalla ja johti heidät omiensa laumaansa."

"Siitä kun itse pääsin osalliseksi pelastuksesta on jo 35 vuotta, mutta siitä lähtien kun 30 vuotta sitten muutimme tänne Kagawan läänistä olen saanut kasvaa tässä seurakunnassa. Sinä aikana mieheni ja poikamme pääsivät sisälle pelastukseen. Tyttäremme ei ole vielä sisällä Jumalan valtakunnassa, mutta mielenkiinnolla odotamme, millä tavalla Herra vastaa rukouksiimme hänen puolestaan. Kovin nopeasti ohikiitäviltä menneet vuodet tuntuvat. Niihin on sisältynyt epälukuinen määrä arkielämän kysymyksiä, ihmissuhdeongelmia, työasioita ja kotikiusoja, mutta kaiken keskellä vaelluksemme on ollut tarrautumista Jumalan sanaan."

"Katsoessani menneisyyteen joudun kiitollisena huudahtamaan: 'Ai niinkö se olikin, Jeesus!' Toki on vielä sellaista, mitä en vielä ymmärrä, mutta odotan sitä päivää, kun taivaassa kaikki kysymykset saavat lopullisen vastauksensa. Omalla kohdallani seitsemän kahdeksan vuotta sitten alkaneet vaihdevuosiongelmat veivät minut niin fyysisesti kuin henkisestikin todella tuskalliseen tunneliin, josta vihdoin viimein olen päässyt ulos. Pahimmillaan en kyennyt puhumaan asioistani kenellekään ja kirkkoon tuleminenkin oli työn ja tuskan takana. Oli jakso, jona joka yö minun oli otettava unilääkettä saadakseni nukutuksi. Noina unettomina öinä, kun en kyennyt edes lukemaan Raamattua enkä rukoilemaankaan, kaivoin esiin Jorma Pihkalan lähettämiä sananselityskirjeitä ja luin niitä moneen kertaan. Kuuntelin eri pastoreiden puhekasetteja ja hengellisten laulujen kasetteja. Niin tehden sydämeni rauhoittui, sieluni virkistyi ja sain avun. Jumalan sanan voima tuli todelliseksi."

"Runsaat 15 olen antanut kalligrafian (japanin käsialakirjoituksen) pienimuotoista opetusta. Mutta erään ystäväni neuvosta aloitin kotiavustukseen keskittyvän yrityksen. Epäröivä ajatukseni siitä, että minähän olen sentään jo aika vanha, muuttuikin iloiseksi tietoisuudeksi siitä, että minullekin tarjoutui vielä tilaisuus tehdä sellaista, joka on todellakin tarpeellista. Hoitotyö on kyllä fyysisesti varsin vaativaa, mutta toisaalta vanhukset ovat suuresti rohkaisseet minua, mistä olen todella kiitollinen. Työtä tehdessäni mieleeni nousee usein Saarnaajan sana: "Muista Luojaasi nuoruudessa-si, ennen kuin pahat päivät tulevat."(12:1) Olen enimmäkseen tekemisissä 85-90 -vuotiaiden kanssa. Heidän joukossaan moni toistaa sanoja: 'Elämälläni ei ole mitään mieltä enää, haluaisin vai kuolla pian pois.' Ne, jotka ovat eläneet tavoitellen tämän maailman kunniaa ja loistoa, joutuvat vanhetessaan ja heikentyessään näkemään, kuinka ihmiset hylkäävät heidät. Mutta niitä, jotka ovat ottaneet vastaan Jeesuksen sydämeensä, ei olosuhteiden muutos hallitse. Heillä on tulevaisuus, heillä on taivaan toivo, heidän olemuksestaan loistaa päivittäin kiitollisuus. Ero on kuin maan ja taivaan välillä. Kun teen työtä vanhusten parissa, jotka eivät tunne Jumalaa, rukoilen ja pidän mielessäni Jeesuksen sanat: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'.(Matt. 25:40) Haluan niiden mukaan työssäni toimia."

"Millaisen vanhuksen muodossa Jeesus tuleekaan minua vastaan huomenna! Ilolla sitä odotan. Halleluja, kiitos Herran!"


Aiemmat
ystäväkirjeemme löytyvät seuraavien
linkkien alta:

Kirje29.5.2005

Kirje19.3.2005

Kirje17.1.2005

Kirje 24.11.2004

Kirje 26.9.2004

Kirje 20.7.2004

Kirje 21.5.2004

Kirje 14.3.2004

Kirje 14.1.2004

Joulukirje 2003

Kirje 7.10.2003

Kirje 29.7.2003

Kirje 27.5.2003

Kirje 29.3.2003

Kirje 25.1.2003

Kirje 25.11.2002

Kirje 15.10.2002

Kirje 12.8.2002

Kirje 5.4.2002

Kirje 23.1.2002

Joulukirje 2001

Kirje 12.10.2001

Kirje 24.7.2001

Kirje 31.5.2001

Kirje 17.3.2001

Kirje 24.1.2001

Joulukirje 2000

Kirje 1.8.2000

Kirje 1.4.2000

Kirje 26.1.2000

Kirje 24.11.1999

Kirje 1.10.1999


 

Itä-Fukuyaman kesäleiri
Joka kesäinen kohokohta on lasten ja varhaisnuorten leiri, jonka aikana kirkkomme ja sen edessä oleva puisto muuttuvatkin kahdeksi päiväsi leirikeskukseksi, jota kansoitti 30 lasta ja 10 hengen vastuunkantajajoukko. Lea kuvaa seuraavassa 17.-18.7. pitämämme leirin tuntoja seuraavasti:

Leiri on ohi. Me pärjäsimme ja 30 lasta pysyi hengissä ja 8-10 avustaa myös. Ilmat olivat IHANAT eli varjossa vain 30-32 astetta. Oli pientä pilviharsoa taivaalla. Kävimme uima-altaassa uimassa ja vedessä leikkimässä sekä löimme silmät sidottuna vesimeloneja halki bambupuisilla kepeillä, pidimme pienet olympialaiset viereisessä puistossa, katsoimme filmin "Sinä olet tärkeä", ja illalla oli ilotulitus ja sädetikkujuhla. Oli vapaata pingispeliä ym, raamattuopetusta, leirijumalanpalvelus ja pieniä opetushetkiä ryhmissä. Työpajoissa voi valita gospelia, valokuvaamisen opettelua, englantia halukkaille, rumpujen opetusta ja munkkirinkilöiden tekoa.

Söimme munakanariisiä, kaalikääryleitä, hayashiriisiä, pitsaa, muroja, maitoa, banaaneja, salaattia, joimme kylmää ohrasta tehtyä teetä 20 litraa ja limsaa 10 litraa, lasten tekemiä donitseja. Lapsilla oli omia välipalakeksejä ja makeisia mukanaan. Suihkussa käytiin illalla. Neljälle kymmenelle oli kaksi suihkua. Petien petaus 40 ihmisille oli kovan luokan suoritus. Tyynyjä ei ollut. Ainoastaan oli alustana patja ja lakana. Lapsilla oli mukana pyyhepeitto. Koko kirkko ja asuntomme oli kansoitettu. Meidän sängyssä uinui kolme poikaa ja Jorma nukkui työhuoneen lattialla. Minä olin päivystämässä yöllä sekä yläkerrassa että alakerrassa. Kun sain yläkerran 15 tyttöä hiljaiseksi ja menin alakertaa niin jo yläkerrasta kuului meteli. Lauloin unilauluja ja välillä olin vihainen. Kansa nukahti kello 23.20 ja heräsi kello viisi.

Avustajissa oli kaikenlaista vammaisuutta ja tarvitsivat apua ja ohjausta. 15 -vuotias kehitysvammainen poika tarvitsi kaksi nuorta miesavustajaa, joilla kummallakin oli itsellä vammaa, toisella kaatumatauti ja toisella liikunta ja - puhevamma, joka esti nopean liikkumisen ja puheesta ei kehitysvammainen vilkas poika saanut selvää. Keskikoululaisia oli viisi. Nuorimmaiset olivat kaksi ala-asteen tokaluokkalaista ihanaa reipasta tyttöä. Jospa Jumalan ennättävä armo tavoittaisi heidät kaikki.

Muita kuulumisia
Seurakuntamme keskeisen vaikuttajan isoäidin hautajaiset yllättivät kesäkuun lopulla ja heinäkuun alussa kantautui tieto, että pastori Masao Tanaka (68), joka on pariin otteeseen vieraillut Suomessa ja jonka oli määrä tulla kolmannelle matkalla ensi vuonna, saikin odottamattamme kutsun kirkkauteen. Hänen valoisa "Halleluja" tervehdyksensä kohdistuu nyt kasvoista kasvoihin siihen Herraan, josta hän suurella innolla ja rakkaudella koko elämänsä julisti.

Sydämellinen kiitos kaikesta muistamisesta, jota olemme osaksemme saaneet. Ennen kaikkea kiitos esirukoustuesta.

Herran siunaamaa syksyn alkua Sinulle!

Jorma, Lea ja Sinikka Pihkala

 

 

 

 
Tuen yhteystiedot:

Taloudellisen tuen työllemme voi kanavoida Akaan, Pyynikin, Langinkosken, Anjalankosken, Hirvensalmen ja Hausjärven seurakuntien kautta tai Hämeen, Helsingin, Etelä-Saimaan, Pohjois-Savon tai Kymenlaakson Kansanlähetyspiirien kautta. Jos et asu millään näistä alueista, käytä Kymenlaakson Ev.lut. Kansanlähetyksen tiliä. Vierellä piirien yhteys ja tilitiedot.

 

  • Etelä-Saimaan Ev.lut. Kansanlähetys:
    EKOP 562009-440065
    Raatimiehenk. 13,
    53100 Lappeenranta
    puh. 05-453 0225,
    esaimaa@wwnet.f
    i

  • Hämeen Ev.lut.Kansanlähetys:
    TSOP 573008-245702
    Hämeenpuisto 41,
    33200 Tampere,
    puh. 03-212 0778,
    hameenkl@sekl.fi

  • Helsingin Ev.lut. Kansanlähetys:
    Sampo 800010-1558247
    Kaisaniemenk. 13 A 4,
    00100 Helsinki,
    puh. 09-877 0060,
    helsinginkl@sekl.fi

 

  • Kymenlaakson Ev.lut. Kansanlähetys:
    OP 575001-249888
    Torvitie 3,
    45130 Kouvola,
    puh. 05-311 7193,
    kymenlaaksonkl@sekl.fi

  • Pohjois-Savon Ev.lut. Kansanlähetys:
    Nordea 107830-201938
    Museokatu 24,
    70100 Kuopio
    puh. 017-262 2082
    p-savonkl@sekl.fi