"Jeesus
sanoi heille: 'Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten
kalastajia'." (Mark. 1: 17)
Jeesus
kutsui Pietarin opetuslapsekseen aivan julkisen toimintansa alussa.
Vuotta myöhemmin Herra kutsui häntä uudelleen yllä
olevin sanoin kokotoimiseen seuraamiseensa ja kokotoimiseen työhön
Jumalan valtakunnassa. Vähän myöhemmin suuren kalansaaliin
yhteydessä Jeesus toisti kutsunsa. Kaksi vuotta myöhemmin
Pietarin suuren uskontunnustuksen jälkeen Herra jälleen kertoi
Pietarille, millainen hänen tehtä-vänsä tulisi olemaan.
Vähän myöhemmin kun kansanjoukot alkoivat huveta Jeesuksen
ympäriltä Jeesuksen "kovan" opetuksen vuoksi, Hän
kysyi opetuslapsiltaan: "Tahdotteko tekin mennä pois?"
Vapaus Herran seurassa merkitsi myös vapautta poistua seurasta
, mutta Pietarilla ei ollut vaihtoehtoa: "Kenen luo menisimme,
Sinulla on iankaikkisen elämän sanat." Ennen kuin Pietari
synkkänä yönhetkenä kielsi oman Vapahtajansa Jeesus
oli jälleen antanut kutsunsa: "Olen rukoillut puolestasi ja
kun palaat, vahvista veljiäsi." Lopulta ylösnoussut Herra
Tiberian järven rannalla kutsuu jälleen Pietaria: "Seuraa
minua!"
Toistuvasti
saapuu tämänkin päivän Herran omien elämään
rakastava kutsu: "Seuraa minua!" "Matkan alkuvaiheessa
tunsit minua vain vähän, mutta otit kutsuni vastaan. Nyt olet
monissa vaikeuksissa ja kiusoissa ja huomaat, että tapani käsitellä
sinua ei olekaan sellainen, miksi sen kuvittelit. Haluatko edelleen
seurata minua?" Jeesuksen kutsussa ei kuitenkaan pääpaino
ole sanassa "seuraa", vaan sanassa "MINUA". Herra
toistaa tätä kutsuaan koko ajallisen vaelluksemme ajan. Joka
aamu kun nousemme, Hän odottaa, että juuri tänä
päivänä viipyisimme Hänen luonaan rukouksessa ja
Sanan tutkimisessa ja päivän isoissa ja pienissä asioissa
kyselemme Hänen askeleitaan. Hän joka kulkee vierellämme,
ei ole kuka tahansa. Hän on Sinun tähtesi kuollut ja ylösnoussut
Herra. Hänellä on käsissään kaikki valta niin
taivaassa kuin maan päällä. Hänen seurassaan olet
turvassa kaikelta mikä voi uhata iankaikkista pelastustasi.
Kutsuessaan
seuraansa Hän lupaa myös muovata meistä sellaisia ihmisiä,
joita Hän voi käyttää omien tehtäviensä
täyttämisessä tässä maailmassa. "Minä
teen teistä ihmisten kalastajia." Te saatte eläviä
ihmisiä kiinni lain ja evankeliumin sanalla. He pääsevät
sisälle Jumalan valtakuntaan ja osallisiksi iankaikkisesta, ylhäältä
tulevasta elämästä.
Kun
nyt lähes 7 vuotta kestänyt tämänkertainen jaksomme
Japanissa on lopuillaan, joudumme miettimään, miten tätä
ihmisten kalastusta oikein olemme täällä tehneet. Samalla
kuulemme kuitenkin tuon saman Herran kutsun: "Seuraa minua, minä
teen teistä ihmisten kalastajia." Työ on kesken, paljon
on vielä niitä, joiden pitää saada kuulla evankeliumi
voidakseen pelastua.
Tältä
erin tämä on viimeinen ystäväkirjeemme ennen kausilomaamme,
mutta kutsu on yhä voimassa niin meille kuin teille, jotka rukouksin
ja uhrein olette tehneet työmme mahdolliseksi.
Lean
kynästä joulun tapahtumista
Vuosi
on vaihtunut ja tammikuu loppusuoralla. Elämä on rakentamista
ja purkamista. Jälleen kerran on edessä kodin purkaminen ja
tavaroiden pakkaaminen Suomeen tuloa varten maaliskuun 30 päivänä.
Kaiken keskellä on ylinnä Jeesus nimi sydämessä
ja mielessä.
Minua
on puhutellut uudenvuodenpäivän virsi 40:
"Oi
nimi kaikkein suloisin,
mainittu ihmiskielin,
kiitetty kielin tuhansin
ja palavaisin mielin.
Oi Jeesus Kristus,
kuinka me nyt edessäsi
voisimme kylliksi kumartua!
"Iäksi
kuolon tuskista
ja tuomiosta säästit,
oi maailman Vapahtaja,
synnistä meidät päästit.
Nimesi luja linna on,
on siinä turva verraton.
Ken muu voi meitä auttaa?"
Virren
ilosanomassa riittää tutkisteltavaa kuluvalle vuodelle. Evankeliumi
kestää kaikissa elämämme ristiriidoissa ja vaikeuksissa
sekä kiusauksissa, kun siihen turvaamme kaikesta sydämestämme.
Joulu
toi kirkkoomme paljon ihmisiä erilaisiin tilaisuuksiin. Lasten
joulujuhlaan 11.12. olimme varautuneet edellisen vuoden tapaan 120 joulupussin
jakoon. Nyt juhlaan tuli 80. Juhla oli iloinen ja joulun sanoma tuli
kirkkaasti esiin. Pyhäkoululaiset esittivät "Tulitikkutyttö"
sadusta mukaellun näytelmäversion. Leikkien lomassa nähtiin
diaesitys "Neljännestä itämaan tietäjästä."
23.12.
vietimme aamupäivällä seurakuntamme nuoren miehen ja
hänen morsiamensa häitä. Kirkko oli koristeltu lukuisilla
ruusuilla ja silkkiruseteilla. Häävieraita oli 50. Iltapäivällä
oli toisen 50 hengen satsi kirkossamme joulukonsertissa. Se muodostui
joulukuvaelmasta, jossa tyttäremme Asako oli Mariana ja
Lauri Joosefina sekä heidän tyttärensä Helen
piti olla Jeesus lapsena, karaten kuitenkin yleisöön ja vieden
seimessä olleen nuken mukanaan. Benjamin ei halunnut esiintyä
paimenena kiristävä pyyheliina päässään,
vaan tyytyi istumaan penkissä. Gospel-kuoro lauloi esityksen aikana
taustalla joululauluja. Pariskunta Komatani esiintyi ansiokkaasti
rouvan soittaessa pianoa ja miehen käyrätorvea. Olimme päivän
päättyessä väsyneitä, mutta tyytyväisiä.
Jeesuksen syntymäjuhlaa olimme saaneet viettää monen
japanilaisen kanssa.
Jouluyönä
oli kirkollamme kynttilähartaus ja aamun joulujumalanpalveluksessa
saimme kastaa kaksi miestä Jumalan lapsiksi ja taivaan perillisiksi.
Molemmat miehet antoivat kirjallisesti ja suullisesti todistuksen Vapahtajastaan.
Jumalanpalveluksen jälkeen söimme yhdessä seurakuntalaisten
kanssa runsaan aterian joulukakun kanssa ja lauloimme joululauluja.
Jorma
jatkaa
Toinen
kastetuista 77-vuotias mies, jonka tytär on seurakuntamme yksi
pylväskristittyjä, on käynyt kirkossa joltisenkin säännöllisesti
noin 8 vuotta. Mutta kasteen hän suostui ottamaan vasta nyt, kun
hänen äitinsä oli korkeassa iässä kesällä
kuollut ja hän oli hoitanut hautajaiset buddhalaisittain "pois
alta". Onneksi tuo äitikin oli saanut kuulla evankeliumin
ja pari päivää ennen kuolemaansa ilmaissut halunsa myös
uskoa Jeesukseen. Buddhalaisten hautajaisten ote on hämmästyttävän
luja tämän maan ihmisten sydämissä.
Toinen
kastetuista on taas 43 -vuotias Gospel-kuoromme johtajan mies. Hän
sai jo noin 20-vuotiaana sellaisen "viestin" sisimpäänsä,
että hänestä tulisi kerran kristitty. Erinäisten
elämänvaiheiden jälkeen hän sai tutustua erääseen
lähetyssaarnaajaan, joka oli entinen Ulsterin ääriprotestanttien
terroristi, mutta vankilassa uskoon tultuaan ja opiskeltuaan papiksi
tuli lähetystyöhön Japaniin. Tämän lähetin
kautta mies opiskeli Raamattua ja luki sen kokonaan läpi. Viime
marraskuun lopulla Jumala tarttui sitten kouriintuntuvasti hänen
elämäänsä. Hänen toinen silmänsä
yllättäen sokeutui viikossa ilman mitään havaittavaa
syytä. Sairaalassa saimme rukoilla hänelle sekä sielun
pelastusta että paranemista. Pari päivää myöhemmin
hän vaimonsa kanssa rukoili "parannuksentekijän"
rukouksen ja sen jälkeen yllättävän nopeasti näkö
alkoi palautua. Kasteopetuskin voitiin suorittaa täydessä
pituudessaan.
Molemmat
miehet tarvitsevat esirukousta päästäkseen kasvamaan
uskossaan. Henkilökohtaista raamattuopetusta saa tällä
hetkellä myös 23.12. avioituneen miehen puoliso ja eräs
toisen seurakunnan kristityn rouvan etsivä mies. Rukoilkaa heidänkin
puolestaan.
Jouluna
kastettiin myös ystävämme Emi Kobessa kirkkomme
Seishin seurakunnassa. Häntä olemme yhdessä Kylväjän
lähettiperhe Pokan kanssa usean vuoden saaneet olla tukemassa
ja iloitsemme, että Herra on vapauttanut hänet varsin syvistä
pimeyden kahleista. Amerikasta saimme myös iloisen viestin siitä,
että viime kesänä leirillämme ollut 4-luokkalainen
tytär ja hänen äitinsä, joka on kotoisin täältä
naapuristostamme, ovat molemmat kastettu sikäläisessä
luterilaisessa seurakunnassa.
Perille
pääsy
Taivaassa
on aina suuri ilo kun yksi syntinen ihminen kääntyy, tunnustaa
syntinsä, löytää tien Vapahtajan luo ja pääsee
osalliseksi iankaikkisesta elämästä. Mutta kun tällä
maan päällä ilomme kastetuista on kuitenkin vielä
puolinaista, sillä tiedämme, että tie sisälle Jumalan
valtakuntaan - sekä siihen, että Herra pääsee hallitsemaan
meidän jokapäiväistä elämäämme laaja-alaisesti
että lopulliseen taivaalliseen kirkkauteen asti - kulkee monien
ahdistusten kautta. Matkalla monen hyvin alkanut vaellus saattaa päättyä
surkeaan syntielämään tai oman Herransa kieltävään
kauheaan paatumukseen. Siksi eräässä mielessä täällä
Japanin työssä suurin on ilo silloin, kun joku hyvän
uskon kilvoituksen loppuun asti juossut pääsee perille Herran
kirkkauteen. Tällaista juhlaa saimme viettää Yoshinogawan
seurakunnassa 12.12., kun työn aivan pioneerivaiheesta asti uskollisen
tukensa antanut veli Masaichi Ogawa (88) pääsi
Herran luo kirkkauteen ja vietettiin hänen hautajaisjuhlaansa.
Kuvaavaa hänen hautajaisilleen oli se, että luetut Raamatun
kohdat, virret, jopa kukka-asetelman tyylin oli hän itse valinnut.
Lisäksi hän oli kirjoittanut lyhyen todistuksen uskostaan
luettavaksi hautajaisissaan. Herran kirkkauden toivo valaisi hautajaisväkeä,
jonka joukossa oli useita ensi kertaa kirkkoon tulleita ihmisiä.
Nuo hautajaiset merkitsivät itselleni ja myös Yoshinogawan
seurakunnalle erään merkittävän ajanjakson päättymistä
ja sukupolven vaihdon voimistumista.
Lähettiliikennettä
Sukupolven
vaihdoksesta toisella rintamalla puhuu se, että vuodenvaihteessa
saimme työalallemme kokonaista viisi aikuista ja neljä lasta
lisää. Huovisten perhe saapui musiikkityöhön
ja aloitti kielikoulunsa. Hakulisten perhe ja Annaliisa Häyrinen
taas saapuivat vuoden pestille päätehtävänään
Palmujen ja Huovisten lasten hoito kielikoulun aikana. Iloitsemme
uusista tulijoista, kun meidän vanhojen eläkeikä alkaa
olla aivan nurkan takana.
Paluu
Suomen työjaksolle
Palaamme,
jos Herra suo ja elämme, 30.3. Suomeen. Osoitteemme Suomessa tulee
olemaan:
Jorma ja Lea Pihkala
Punkankuja 6 as 4
12310 Ryttylä
Puh. 019-757 112
Pian
saamme toivon mukaan tavata teitä eri puolilla Suomea huhtikuun
tulolomamme jälkeen. Kiitos rukous- ja taloustuestanne ja tapaamisiin!
Suomen
työjaksomme alkaa melko vauhdikkaasti, kun Ananin seurakunnan pastori
Kooriki ja osa Itä-Fukuyaman seurakuntamme Hanna Gospel
lauluryhmän jäsenistä tulee runsaan kahden viikon kierrokselle
Suomeen.
Herran
siunaamaa vuoden jatkoa Sinulle!
Jorma, Lea ja Sinikka Pihkala
