|
Iloa ja valoa Herrassa, rakkaat ystävät!!
Emmehän
me julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän
on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen tähden. Jumala
joka sanoi: "Loistakoon valo pimeydestä," loisti meidän
sydämiimme, että Kristuksen kasvoissa loistava Jumalan kirkkaus
levittäisi tuntemisensa valoa. Tämä aarre on meillä
kuitenkin saviastioissa, että tuo valtava voima olisi Jumalan eikä
näyttäisi tulevan meistä. (2. Kor. 4:5-7)
Koben
Luterilaisen Raamattukoulun 58. kurssin oppilaiden ensimmäisen
lukukauden kurssijulkaisu ilmestyi heinäkuun alku päivinä
otsikolla "Astia". Siinä sekä opettajat että
oppilaat kertoivat jotain omasta saviastiastaan ja sen sisällä
olevasta aarteesta. Omassa pääkirjoituksessani jaoin seuraavia
ajatuksia:
Olen
opetellut uuteen tehtävääni Raamattukoulun opettajana
samaistumalla oppilaisiin ja eläen yhdessä heidän iloisessa
seurassaan tämän ensimmäisen lukukauden. Olemme oppineet
tuntemaan toistemme "saviastioita" Hiruzenin leirikeskuksen
retriitissä, ruokapöydässä ja astioita yhdessä
tiskatessamme, keskusteluissamme oppilaskunnan kokouksissa, tehdessämme
syvällisiä kysymyksiä oppitunneilla ja rukoillessamme
ja jakaessamme todistuksiamme raamattupiireissämme. Kun Jumala
loi ihmisen maan tomusta, Hän antoi meille kullekin oman inhimillisyytemme,
lahjamme, ja luonteemme hyvän tahtonsa mukaisesti. Ilman saviastiaa
ei ole myöskään sen sisällä olevaa aarretta.
Mutta vasta hengen antaminen teki meistä ihmisiä.
Hengen
antamista kuvaa 1. Moos.2:7 seuraavasti:
"Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen, puhalsi hänen
sieraimiinsa elämän henkäyksen, ja niin ihmisestä
tuli elävä olento."
Toisin sanoen itse Herra Jeesus Kristus asettui polvilleen selällään
makaavan Adamin kasvojen ylle ja puhalsi hänen sieraimiinsa. Sillä
hetkellä Adamin silmät aukenivat ja ensimmäiseksi hän
näki Luojansa ja Herransa kasvot. (Muuten siinä päinvastaisessa
tilanteessa, missä saviastian silmät sulkeutuvat täällä
ajassa viimeisen kerran ja henki palaa Antajansa luo, uskossa Herraan
poisnukkuvat saavat myös ensimmäiseksi nähdä saman
Vapahtajan kasvot.) Adam sai siis kaikkein ensimmäiseksi nähdä
Jeesuksen kasvot ja vielä hyvin läheltä. Siksi meillekin,
jotka olemme päässeet osalliseksi elämän lahjasta,
vaikka olemmekin yhä saviastioita, suurin aarteemme on itse Herra
Jeesus Kristus.
Emmehän
me julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta.
Syntiinlankeemuksen jälkeen alkuperäinen kaunis ja suurenmoinen
astiamme menetti loisteensa, joutui kauas Jumalan kasvoista, eksyi omille
väärille teilleen. Siksi niilläkin, jotka ovat Jeesuksen
ristin uhrin tähden saaneet syntinsä anteeksi ja päässeet
uudelleen Herran yhteyteen, näkyy saviastiassa vielä monenlaisia
säröjä ja rosoja. Mutta katsellessamme toisiamme Raamattu-kuvastimen
kautta, näemme, miten Kristuksen kirkas lahjavanhurskaus verhoaa
kaikki vikamme. Samalla näemme myös, miten Pyhä Henki
tekee työtään astian sisällä. Siksi saamme
yhteisessä opiskelussamme keskittyä aarteeseemme Herraan Jeesukseen,
jonka kasvojen valo ja kasvojen kääntyminen meidänkin
saviastiamme puoleen on siunauksen lähde.
Mutta
meidän saviastiallamme on eräs mielenkiintoinen ominaisuus.
Alun perin aarteet kätkettiin halpoihin saviastioihin, jotta niitä
varkaat eivät löytäisi. Yhä tänäänkin
elää siellä täällä ihmisiä, jotka
näyttävät olevan mitä syvimmässä köyhyydessä,
mutta jotka todellisuudessa nukkuvat rahasäkkien päällä.
Mutta pelastetun Jumalan lapsen saviastia on toisenlainen. Sen sisällä
oleva aarre säteilee niin kirkasta taivaallista valoa, että
saviastia olemus häipyy ja sen sijaan näkyy Herran armon kirkkaus.
Sitä mukaan kun käännämme katseemme Herran kirkkauden
suuntaan Sanan kautta, saamme ihmetellen todeta, että meidänkin
astioistamme alkaa loistaa lisääntyvässä määrin
Herran valo.
Raamattukoulu
Koben
Luterilaisen Raamattukoulun kevätkulukausi päättyi heinäkuun
alussa pidettyyn kahden päivän avoimeen kurssiin, jolle saapui
osanottajia kolmisen kymmentä. Tällä kertaa aiheina olivat
Ilmestysmaja, Uuden Testamentin kaanonin synty ja Jobin kirja. Viimeksi
mainittu oli Jorman vastuulla ja sisältö löytyy myös
internetistä osoitteesta http://www.pihkala.net/Kirjat/Job.pdf
Erityinen
ilo minulle oli tavata kurssilaisten joukossa eräs rouva Fukuyaman
kaupungista. Hän kävi Itä-Fukuyaman seurakunnassa palvellessamme
sielunhoidossa syvän masennuksensa vuoksi ja osallistui raamattupiiriimme
melko pitkään. Viime maaliskuussa hänet kastettiin ja
nyt tavatessamme hän oli aivan kuin uusi ihminen, iloinen vapautunut
ja parantunut. Hänen kanssaan oli myös toinen rouva, joka
oli yhdessä hänen kanssaan kastettu ja molemmilla oli suuri
halu oppia syvemmin tuntemaan Jumalan sanaa.
Asunto
Lukukauden
päätyttyä aloin etsiä asuntoa, johon Lean
ja Sinikan kanssa asettua, kun he tulevat 31.8. Japaniin. Eräs
uskova asunnonvälittäjä otti asiakseen etsiä sellaista
ja miten ollakaan jo seuraavana päivänä kahden minuutin
kävelymatkan päästä Raamattukoulua löytyi kaksikerroksinen
vasta täysin remontoitu paritalon puolikas 61 neliömetriä
ja vielä tosi edullisella vuokralla. Olemme todella iloisia Herran
johdatuksesta tässäkin asiassa.
Raamattukoulun
kanssa samoissa tiloissa toimii Aotanin seurakunta ja lastentarha, jossa
on 43 alle kouluikäistä. Lea voi palvella lahjoillaan sekä
Aotanin seurakunnassa että sitten myös muissa lähi alueen
seurakunnissa. Erityisesti Nishinomiyan seurakuntaan on pyydetty meiltä
apua nyt, kun Seppo ja Vuokko Vänskä
ovat kausilomalla Suomessa ja heitä "tuuraa" heidän
poikansa Jukka ja Kukka-Maaria Vänskä maaliskuun
2008 loppuun asti. Jukka ja Kukka-Maaria ovatkin jo toistamiseen Japanin
jaksolla.
Hallinto
Seppo
Vänskän kausiloman ajan työalan esimiehen tehtävät
siirtyivät Jorman harteille. Seppo onkin joutunut todella paljon
panostamaan hallintoon sekä Nishinomiyan rakennusprojektin että
uusien kielikoululaisten asioiden hoidossa. Nishinomiyan kirkon lasimaalaukset
saatiin asennetuksi paikalleen juuri sopivasti ennen Sepon ja Vuokon
lähtö-, ja Jukan ja Kukka-Maarian tulojuhlaa 1.7.
Raamattukoulupäivät
Raamattukoulun
syyslukukausi alkaa heti syyskuun alussa. Syksyn ajan ohjelmaamme kuuluu
myös lähes joka viikonvaihde "Raamattukoulupäivä"
eri seurakunnissa. Käytännössä se tarkoittaa sitä,
että parin opiskelijan kanssa vierailemme seurakunnissa siten,
että oppilaat osallistuvat pyhäkoulutyöhön, kertovat
todistuksiaan Herrasta ja Jorma saarnaa jumalanpalveluksissa.
Seminaari
50 vuotta
Suurta
juhlaa vietetään 17.9. kun 1957 perustettu Koben Luterilainen
Teologinen Seminaari viettää 50-vuoitisjuhlia. Seminaarihan
toimii yhdessä Raamattukoulun kanssa ja on siis perustettu seitsemän
vuotta myöhemmin kuin Raamattukoulu.
Vuoden
1968 teologikurssia opettajineen
Kansanlähetys
40 vuotta
Kun
Kansanlähetys on viettämässä 40-vuotisjuhliaan,
suosittelen kaikkia internet-yhteyttä käyttäviä
tutustumaan Japanin työalaa ja sen historiaa käsittelevään
Lauri Palmun kokoamaan kuvasarjaan, joka löytyy seuraavasta
osoitteesta:
http://www.pihkala.net/Japani1968-2007/content/FLM_japanintyoEnnenJaNyt/FLM_japanintyoEnnenJaNyt.html
Japanintyönsä
aikana Kansanlähetyksen lähetit ovat saaneet olla aloittamassa
Kakogawan, Akoon, Yoshinogawan, Ananin, Itä-Tokushiman, Otsun,
Nishinomiyan ja Awajin seurakuntia, joista Otsu on sittemmin liitetty
Nishinomiyan työhön. Lisäksi olemme saaneet palvella
mm Aon ja Itä-Fukuyaman seurakunnissa sekä Länsi-Japanin
Ev.lut. kirkon yhteisissä projekteissa.
Sydämelliset
kiitokset esirukouksistanne ja muistamisesta erityisesti näinä
päivinä. Kiitos myös tuestanne Japanin työlle.
Herran
runsasta siunausta elämääsi!
Jorma, Lea ja Sinikka
Pihkala
|
