Jumalan rauhaa, ystävät!
"Mutta joka ei tee töitä, vaan uskoo Häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, hänelle luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi. " (Room. 4:5).
Odotellessani lentokoneen lähtöä Kansain lentokentällä eräs japanilainen keski-ikäinen nainen alkoi jutella minulle sujuvalla englannin kielellä. Vastailin hänelle yhtä sujuvalla japanin kielellä. Kun olin vastannut hänen kysymykseensä, mitä Japanissa teen, kertomalla olevani lähetyssaarnaaja ja levittäväni hyvää uutista Jeesuksessa olevasta pelastuksesta, hän esitti epäilynsä:
"Mahtaa olla vaikeaa saada monijumalaisia japanilaisia uskomaan yksijumalaiseen kristinuskoon."
Japanilaisilla on varsin yleinen käsitys, että monijumalaisuus on suvaitsevaa ja armollista kun taas kristinusko ja muut yksijumalaiset uskonnot edustavat erämaauskonnollisuutta, jossa Jumala on yksi ja ankara ja suvaitsematon.
Vastasin, että ei evankeliumin vastaanottaminen ole japanilaiselle lainkaan vaikeaa, sillä monijumalaisessa shintolaisuudessa ja buddhalaisuudessa ei löydy vastauksia ihmisen syvimpiin kysymyksiin, hänen suunnattomaan rakkauden janoonsa, hänen syyllisyyteensä ja hänen kuoleman pelkoonsa.
Japanilaisten vaikeus ei ole kristinuskon uskomisessa sinänsä vaan siinä, että hän ei millään tahtoisi kohdata noita kolmea todellista kysymystään, joihin hänellä ei ole mitään vastausta omassa uskonnollisuudessaan, vaikka hän saattaa nähdäkin monenlaista muuta hyvää uskonnoissaan tai uskonnottomuudessaan ja erityisesti omassa kansallisessa kulttuurissaan.
Kun kerroin, että vain Jeesus Kristus voi täyttää rakkautta janoavan sydämen, vain Hän on Golgatan uhrillaan sovittanut syntimme ja vain Hän on ylösnousemuksellaan antanut vastauksen kuoleman kysymykseen - kukistamalla kuoleman vallan, hän kysyi hämmästyneenä:
"Ettekö te sitten pelkää kuolemaa?"
Vastasin, että kuolemaa edeltäviä kipuja ja sairautta kuka tahansa kauhistuu, mutta itse kuolemassa ei Jeesuksen omalla ole mitään pelättävää, sillä hän on saanut syntinsä anteeksi ja tietää pääsevänsä varmasti taivaalliseen kirkkauteen.
Keskustelu katkesi juuri silloin, koska kuului kuulutus joka kutsui minut astumaan sisälle lentokoneeseen. Ehdin vielä onneksi ojentamaan hänelle evankelioivan kirjan, jonka on kirjoittanut entinen buddhalainen munkki ja nykyinen kristitty pastori.
Olisin toki mielelläni kertonut hänelle enemmän evankeliumia ja erityisesti siitä äärimmäisen ihanasta lahjasta, jonka perusteella tiedän pääseväni taivaaseen tuli lähtö täältä eteeni milloin tahansa. Se on Kristuksen lahjavanhurskaus, jonka olen Hänen veriuhrinsa tähden saanut ottaa vastaan ja joka annetaan kaikkein jumalattomimmallekin ihmiselle, kun hän uskossa turvautuu Jumalan lupaukseen siitä, että Jeesuksen veri riittää hänen pelastuksekseen.
HAT-Koben työn aloitus
Ennen kesälomalle tuloa etsimme yhdessä Norio ja Makiko Yoshidan kanssa kokoontumistiloja uutta työpistettä varten HAT-Koben kaupunginosasta. Kansanlähetys ja Länsi-Japanin ev.lut. kirkko ovat nimittäin sopineet uuden pioneerityön aloittamisesta siellä.
HAT-Kobe sijaitsee aivan miljoonakaupungin keskustan tuntumassa. Sitä alettiin rakentaa 10 vuotta sitten meren rannan tuntumaan alueelle, jolla oli sijainnut valtaisa terästehdas. Alueelle rakennettiin ensin vuoden 1995 suuressa maanjäristyksessä kotinsa menettäneitä varten monikymmenkerroksisia kerrostaloja. Pian sen jälkeen alueelle nousu myös suuri joukko ns. kovan rahan luksusluokan kerrostaloja, joita kansoittavat nyt varakkaat lapsiperheet. Alueelle on rakennettu myös Koben maanjäristyksen muistomuseo, kauppakeskus, sairaala, kouluja ja muita palvelupisteitä.
Edullisen sijaintinsa ja erinomaisten liikenneyhteyksiensä vuoksi alue on erittäin suosittua ja kirkkotilaksi sopivan liikehuoneiston löytäminen on ollut todella vaikeaa.
Elokuun alussa onnistuimme kuitenkin löytämään väliaikaistilan, jossa sunnuntain jumalanpalvelukset päästiin aloittamaan 14.9. Nämä erään ammatillisen kurssikeskuksen luokat saimme käyttöömme sunnuntaisin vain kolmen kuukauden ajaksi, joten pysyvien tilojen etsintä jatkuu. Siihen tarvitsemme esirukoustukea.
HAT-Kobe nimi on lyhennys Happy and Active Town Kobe eli onnellinen ja aktiivinen kaupunki Kobe. Nimellä halutaan ilmaista sitä, että maanjäristyksen tuhkasta noussut miljoonakaupunki haluaa suuntautua eteenpäin eikä jää katselemaan menneisyyttään, vaikka juuri HAT-Kobessa asuukin juuri paljon niitä, joiden sydämessä on edelleen syvät haavat järistyksen aiheuttamien menetysten jäljiltä. Todellista onnen alueen ihmissydämiin voi tuoda vain pelastuksen evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta.
HAT-Kobe sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Koben Luterilaiselta Raamattukoululta, joten omalta osaltamme työ HAT-Kobessa tulee tapahtumaan Raamattukoulun työn ohessa. Näyn tämän kirkottoman alueen evankelioimisesta antoi Herra erityisesti Makiko ja Norio Yoshidan sydämelle.
Yoshidat asuvat Raamattukoulun lähellä ja heidän olohuoneensa ikkunasta avautuu suora näköala HAT-Koben suuntaan. He aloittivat kuutisen vuotta sitten Rokkoon saarella uuden seurakunnan yhdessä Norjan Luterilaisen Lähetysliiton lähettien kanssa ja nyt tämä seurakunta on valmis lähettämään heidät uuteen pioneeriprojektiin Kansanlähetyksen lähettien kanssa. Rouva Makiko kävi viime lukuvuoden Raamattukoulua valmistautuakseen tähän uuteen haasteeseen. Mies Norio on keskikoulun opettaja ja hän on opiskellut kolmisen vuotta teologiaa erään Tokiolaisen seminaarin etäopetuslinjalla. Saamme heistä ja heidän kolmesta lapsestaan merkittävän tuen alkavalle työlle. Jätämme heidät esirukouksiinne.
Kerran kuussa saamme avuksemme vielä Koreasta Soulin Halleluja kirkon lähettämän sikäläisessä teologisessa seminaarissa opiskelleen ja viime lukuvuoden Koben Raamattukoulussa opiskelleen lähetyssaarnaaja Kangin (60) ja hänen vaimonsa Jangin.
HAT-Koben alkajaiset
Jaoimme noin 7000 kutsua HAT-Koben uuden työpisteen ensimmäiseen jumalanpalvelukseen. 14.9. paikalle saapui 20 henkeä, joista ensikertalaisia kolme henkeä. Nämä kolme ensikertalaista saapuivat iloksemme myös seuraavaan jumalanpalvelukseen.
Iltapäivällä pidettiin sitten uuden työn aloitusjuhla, johon saapui 48 henkeä eri seurakunnista läheltä ja kaukaa siunaamaan pienetä uutta alkua.
Raamattukoulu
Uusi lukukausi Koben Luterilaisella Raamattukoululla toi iloksemme yhden uuden täysiaikaisen oppilaan ja muutamia uusia osa-aikaisia.
22.-23.9. pidettiin jokavuotiset toveripäivät. Niiden yksi osanottaja oli 59 vuotta sitten alkaneen Raamattukoulun ensimmäisen vuosikurssin oppilas, joka kertoi miten merkillisellä tavalla Herra hänet aikanaan Raamattukouluun johti. Usean todistajan suulla saimme kuulla, miten ratkaiseva merkitys sisäoppilaitoksen hengellisellä ilmapiirillä ja raamatullisella opetuksella on ollut heidän myöhemmässä elämässään.
Levoton maailma
Tätä kirjoittaessani saimme uutisen Kauhajoen järkyttävästä surmatyöstä. Suomen nuorten pahoinvointi huutaa Jumalan kansaa julistamaan evankeliumin sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta.
Viestit maailman talouden yskimisestä ja väkivaltapolitiikan kasvusta muistuttavat meitä myös siitä, että Herramme tulo tänne maan päälle lähestyy. Ilmestyskirjan sanoma nousee entistäkin ajankohtaisemmaksi. Sen suuri viestihän on: Vaikka lopun aikana väkivalta ja vääryys näyttävät saavan yliotteen, Herra Kristus hallitsee ja vie maailmanhallinnan lopulliseen päätökseensä. Herran omille se merkitsee rohkaisua siitä, että Hän on lähellämme.
Sydämellinen kiitos esirukouksistanne ja tuestanne. Herran siunaamaa syksyä Sinulle!
Jorma, Lea ja Sinikka Pihkala
