Jorma ja Lea Pihkala
Punkankuja 6 D
12310 Ryttylä
Puh. 09 3157 7122
   Jorma 045 185 7511
   Lea 045 329 7775
jorma.pihkala@sekl.fi
lea.pihkala@sekl.fi
Skype: Jorma: jormapihkala
   Lea: jormapihkala8854
http://www.pihkala.net

 

 


Elokuussa 2020


 

Jumalan rauhaa, rakkaat ystävät!

  Johannes näki Jeesuksen tulevan luokseen ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! ” (Joh. 1:29)

Heinäkuun 27. päivä tuli kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun sain rippikoululeirillä tulla uskoon ja kohdata Jeesuksen. Hänen Golgatan uhrinsa tähden kaikki syntini annettiin anteeksi ja sain osakseni Pyhän Hengen lahjoittaman rauhan ja ilon. Yksityiskohdat voi lukea muistelmistamme:

http://www.pihkala.net/KirjeSF/SanastaSanaaJakaen1970-2015Tavutettu.pdf

Haluan jakaa vastaavan ihmeen hiukan aiemmalta ajalta japanilaisen Hidehito Nagaon elämästä vuodelta 1948. Uskoon tulonsa jälkeen hän toimi pitkään erään Yonagon seurakunnan vanhimpana. Näin hän kertoi vuonna 1996:

Nuoruuden ajan ylirasituksen ja ravinnon puutteen seurauksena sairastuin tuberkuloosiin, jota pidettiin siihen aikaan parantumattomana sairautena. Kärsin myös keuhkopussintulehduksesta ja sappikivistä. Kaiken lisäksi tuli vielä unettomuus. Jouduin viettämään kolme vuotta selälläni vuoteen sidottuna. Vaimoni syötti avoimeen suuhuni puuron kaltaista ruokaa. Hän hoiti minua kaikessa alapään tarpeet mukaan lukien. Koska olin töissä valtion rautateillä, rautatiesairaalan lääkärit kävivät vuorotellen luonani kotikäynneillä. Hoitoni vuoksi vaimoni laihtui ja kuihtui, niin että hänen terveytensä joutui romahtamisen partaalle. Kolmen vuoden ajan kärsimme taloudellisesti, henkisesti ja ruumiillisesti.

En tuntenut Jumalaa enkä tiennyt, millainen Jeesus on. En edes tiennyt missä Yonagon kaupungissa sijaitsi kirkko. Tietenkään en myöskään tiennyt mikä pastori on ja millaista työtä hän tekee. Mutta aivan sellaisenani sain kohdata Jeesuksen Kristuksen. Vuoden 1948 tammikuun 16. päivän iltana klo 19 kenenkään perheen jäsenen huomaamatta nousin vuoteeltani hienhajuisessa yöpuvussani parta ajamatta, ja lähes kontaten poistuin ulos harhailemaan talvi-iltaan. Jonkin matkaa kuljettuani kujan varrella oli pieni vaatimaton mökki. En tiedä miksi, mutta horjuen menin siihen sisään. Kun seisoin eteisessä, sisältä tuli nainen, katsoi hämmästyneenä minua ja otti viereiseltä pöydältä huovan ja heitti sen päälleni kuin verkon. Kyyristyin siihen huopa niskassani. Vähän ajan kuluttua siihen tuli mies. Tarttui minua kainalosta ja kiskoi minut tatamille ja siirsi minut istumaan alhaalta lämpiävän pöydän suojaan. Hän oli pastori Kiyoshi Satake, jolle olen suuresti kiitollisuuden velassa.

Pastori kyseli minulta yhtä ja toista ja kuunteli tarinani. Sitten hän alkoi opettaa minua. Ennen pitkää pöydän päälle ilmestyi paksu kirja, jonka sivuja hän selasi. Sitten hän pani hiljaa kätensä pääni päälle ja sanoi: ”Poikani, sinun syntisi ovat anteeksi annettu.” Ja luki Johanneksen evankeliumin 1. luvun jakeen 12: ”Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.” Sitten jatkoi: ”Laskien kätensä sairaan päälle tämä parani heti, hänen haavojensa kautta sinut on parannettu.” Lopuksi hän sanoi: ”Tämä riittää sinulle.” Nenäni vuosi ja kasvoni peittyivät kyyneliin, kun epätoivoni vaihtui toivoon, pimeyteni muuttui valoksi ja sain siirtyä kuolemasta elämään. Sain siinä heti tunnustaa kaikki syntini ja vastaanottaa parannuksessa armahduksen.



Myöhemmin kuulin hänen ajatelleen: ”Jos tämän miehen päästää menemään, hän kuolee – siinä määrin silmieni ilme oli outo.”

Erään evankelistaharjoittelijan tukemana minut saatettiin kotiin. Vaimoni oli kovasti etsinyt minua, kun olin kadonnut. Herätin jo nukkumassa olleen vanhimman poikamme. Hänen ja vaimoni eteen polvistui, kerroin illan tapahtumat ja kyynelissä pyysin heiltä anteeksi. Siitä illasta elämäni muuttui. Ylistin Herraa ja uskoin, että Herra parantaa minut. Sitten minut ja vaimoni kastettiin yhdessä Japanin meressä niin, että pidimme toisiamme kädestä kiinni. Pian sen jälkeen rautatiesairaalassa sain lausunnon, että keuhkotautini oli parantunut täysin. Siellä sanottiin lisäksi: ”Nagao, Jeesus Kristus on parantanut sinut.” (Wakimachin kirkossa 1996)



Oman uskoon tulemiseni jälkeen kamppailin pitkään pelastusvarmuuskysymyksen kanssa, sillä siitä huolimatta, että olin saanut tulla Jumalan lapseksi, syntinen luonto asui edelleen minussa ja herätti kaikkinaisia syntejä ja himoja. Siinä taistelussa ei auttanut uskoontulokokemusten muistelu eikä seurakuntayhteisön tuki, ei yritykset taistella syntiä vastaan, vaan lopulta vain yksi asia. Pyhä Henki suuntasi katseeni Jeesukseen Kristukseen. Hän on se, joka otti ristin puulla kantaakseen koko maailman synnin, siis minunkin! Joka kerta, kun epäilyt taas nousevat, saan Jumalan sanan varmaan lupaukseen tarttua: ”Jeesuksen veri riittää minun kaikkien syntieni sovitukseksi, niin menneiden, nykyisten kuin tulevienkin.” Pelastusvarmuus ei ole varmuutta omasta uskostani, se on varmuutta Kristuksen täydellisestä voitosta. Hän pitää minusta huolta.

Korona-ajan kuvioita

Espoon Kotikirkon nettijumalanpalvelusten striimit toimivat erittäin hyvin. Kun kesäkuussa pääsimme jälleen kokoontumaan fyysisestikin jumalanpalveluksiin, ilo oli taas kasvoista kasvoihin tavata rakkaita veljiä ja sisaria Kristuksessa. Pääsimme pitämään myöskin vuosittaisen kesäleirin. Siellä pitämäni raamattutunti on nähtävissä seuraavasta linkistä:

https://www.youtube.com/watch?v=-t70_eS96TI


Nettijaksosta oli kuitenkin se hyvä puoli, että rukous- ja raamattupiiri jatkuvat yhä netin kautta, joten pääsemme mukaan jopa kolme kertaa viikossa. Kodissammekin kokoontuva raamattupiiri pääsi myös jatkumaan ensin terassilla ja nyttemmin kotona sisällä.

Maailmanlaajasti tilanne on edelleen hallitsematon eikä Suomikaan voi välttämättä selvitä syksystä kesäisen vakaalla tavalla. Maailmantilanne vaikuttaa myös lähettiliikenteeseen. Japanissa koronatilanne oli kesäkuun loppuun vakaa, mutta nyt sinne on levinnyt toinen aalto rajumpana kuin ensimmäinen, kun alun varovaisuudesta on paljossa luovuttu. Kaksi Kansanlähetyksen lähettiperhettä Syrjätiet ja Yamaguchit odottavat viisumeita Japaniin, mutta koronarajoitusten vuoksi niitä ei ole vielä myönnetty. Mikko ja Heidi Sivonen perheineen onnistui erinäisten mutkien kautta saapumaan Amerikasta uudelle työkaudelle Suomeen tekemään pioneerityötä ja antamaan teologista koulutusta.

Koronan vuoksi tapahtui sekin erikoisuus, että pääsin täältä Suomesta käsin pitämään saarnan Nishinomiyan kirkossa Japanissa – netin välityksellä tietenkin.

Kun metsäisten kävelylenkkien lisäksi olemme joutuneet viipymään paljon kotosalla, olen käyttänyt aikaa erilaisiin käännösprojekteihin. Viimevuotinen projekti on edennyt niin, että lähi aikoina suomenkielinen ”Isrianin tarina – luvattu kuningas” ilmestynee Kindle versiona Amazoniin. Keväällä alkamani toinen käännöstyö on nimeltään ”Valaistus ja pelastus – totuutta etsien”. Se on entisen buddhalaisen nunnan Keiko Fujiin kirjoittama kirja, jossa hän 20 vuotta kristityksi tulonsa jälkeen vertaa buddhalaisuutta ja kristinuskoa. Se antaa erittäin hyvää valoa erityisesti Japanin buddhalaisuudesta ja käänsin sen erityisesti sinne lähteneiden ja lähtevien lähettien avuksi. Kirja on tällä hetkellä tarkastusvaiheessa.

HAT Kobe

Länsi-Japanin ev.lut. Kirkko piti vuosikokouksensa poikkeuksellisesti yksipäiväisenä 24.7. Se tapahtui suurelta osin etänä. Kirkon uudeksi presidentiksi valittiin Nishi-Akashin seurakunnan pastori Kooji Hagisawa. Hän on taustaltaan juristi, joka toimi Kansanlähetyksen perustamassa Itä-Tokushiman seurakunnassa. Se tuki aikanaan hänen opintojaan teologisessa seminaarissa.


Saimme Lean kanssa osallistua striimin välityksellä kokouksen loppuhuipennukseen, jossa läheinen työtoverimme Norio Yoshida vihittiin pastoriksi. Kun vuonna 2008 HAT Koben seurakuntaa aloimme istuttaa, työtiimimme muodostui Yoshidan perheestä, meistä, Ulla Pendolinista ja korealaisesta pastori Kangista. Nyt Norio Yoshidalla on kaksi seurakuntaa kaitsettavanaan Koben alueella: HAT Kobe ja Kitasuzurandai.


Norio iloitsi siitä, että Jumala oli johdattanut hänet takaisin HAT Kobeen. Hän iloitsi myös siitä, että koronaviruksen katkaistua jumalanpalvelukset vuoden eläkelähettinä toiminut ja heinäkuun alussa Suomeen palannut Jukka Kallioinen saattoi keväällä antaa yksityisesti kasteopetuksen rouva Hamalle. Hänet kastettiin 28.6. Seurakunnassa vallitsee toiveikas ilmapiiri. Siinä Yoshidan lisäksi työskentelee edelleen naisevankelista Eriko Kitasako ja lähetti Asta Vuorinen.

Perhe uutiset

Vanhimman poikamme esikoinen Elmo Pihkala konfirmoitiin 18.7. Ryttylän rippikoululeirin päätteeksi. Hän antoi julkisen tunnustuksen uskostaan Jeesukseen. Odotamme, että myös Savosten esikoinen Mauno konfirmoitaisiin syyskuussa. Hän on käynyt yksityisrippikoulun Hausjärven seurakunnan kirkkoherra Jussi Kauranteen johdolla.


Jo kolmas lastenlapsistamme Benjamin Palmu saavutti 18 vuoden rajapyykin, josta Suomen lain mukaan aikuisuus alkaa kaikkine vastuineen. Armeijakin häntä jo kutsuu. Hän jatkaa ensi vuoden kesään asti kansainvälistä koulua Kobessa.

Kesällä lapsia ja lastenlapsia on päässyt tapailemaan. Kaikki he ovat toistaiseksi säästyneet koronalta.

Sydämellinen kiitos ystävyydestä, tuesta, esirukouksista ja rohkaisusta, jota olemme saaneet osaksemme! Olet meille tärkeä!

Herran runsasta siunausta sinun ja rakkaittesi elämään!

Jorma ja Lea Pihkala

 

 

Aiemmat ystävä-
kirjeemme löytyvät seuraavien
linkkien alta:

Kirje 5.4.2020

Kirje 12.12.2019

Kirje 3.8.2019

Kirje 14.4.2019

Kirje 6.12.2018

Kirje 7.8.2018

Kirje 30.3.2018

Kirje 8.12.2017

Kirje 3.6.2017

Kirje 23.3.2017

Kirje 3.12.2016

Kirje 3.10.2016

Kirje 11.8.2016

Kirje 26.3.2016

Kirje 1.12.2015

Kirje 13.8.2015

Kirje 29.5.2015

Kirje 27.3.2015

Kirje 17.1.2015

Kirje 6.12.2014

Kirje 26.9.2014

Kirje 20.7.2014

Kirje 3.4.2014

Kirje 25.1.2014

Kirje 1.12.2013

Kirje 30.9.2013

Kirje 9.7.2013

Kirje 14.4.2013

Kirje 1.12.2012

Kirje 12.7.2012

Kirje 18.5.2012

Kirje 27.3.2012

Kirje 30.1.2012

Kirje 28.11.2011

Kirje 27.9.2011

Kirje 28.7.2011

Kirje 31.5.2011

Kirje 30.3.2011

Kirje 31.1.2011

Kirje 1.12.2010

Kirje 18.9.2010

Kirje 17.7.2010

Kirje 17.5.2010

Kirje 24.3.2010

Kirje 28.1.2010

Kirje 29.11.2009

Kirje 26.9.2009

Kirje 27.7.2009

Kirje 20.5.2009

Kirje 28.3.2009

Kirje 24.1.2009

Kirje 5.11.2008

Kirje 23.9.2008

Kirje 17.7.2008

Kirje 21.5.2008

Kirje 5.3.2008

Kirje 13.1.2008

Kirje 23.11.2007

Kirje 25.9.2007

Kirje 17.7.2007

Kirje 22.5.2007

Kirje 8.3.2007

Kirje 3.12.2006

Kirje10.8.2006

Kirje2.4.2006

Kirje22.1.2006

Kirje27.11.2005

Kirje26.9.2005

Kirje23.7.2005

Kirje29.5.2005

Kirje19.3.2005

Kirje17.1.2005

Kirje 24.11.2004

Kirje 26.9.2004

Kirje 20.7.2004

Kirje 21.5.2004

Kirje 14.3.2004

Kirje 14.1.2004

Joulukirje 2003

Kirje 7.10.2003

Kirje 29.7.2003

Kirje 27.5.2003

Kirje 29.3.2003

Kirje 25.1.2003

Kirje 25.11.2002

Kirje 15.10.2002

Kirje 12.8.2002

Kirje 5.4.2002

Kirje 23.1.2002

Joulukirje 2001

Kirje 12.10.2001

Kirje 24.7.2001

Kirje 31.5.2001

Kirje 17.3.2001

Kirje 24.1.2001

Joulukirje 2000

Kirje 1.8.2000

Kirje 1.4.2000

Kirje 26.1.2000

Kirje 24.11.1999

Kirje 1.10.1999