Jumalan rauhaa, rakkaat ystävät!
” Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, niin me olimme kuin unta näkeväiset. Silloin oli meidän suumme naurua täynnä ja kielemme riemua täynnä. Silloin sanottiin pakanain keskuudessa: ’Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan, siitä me iloitsemme .’ Herra käännä meidän kohtalomme niin kuin sadepurot Etelämaassa. Jotka kyynelin kylvävät ne riemuiten leikkaavat. He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät, he paalaavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat.” (Psalmi 126)
Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan. Olemme saaneet rauhassa tehdä evankelioimistyötä uudella Hat-Koben alueella. Yoshidan perhe on ollut koko ajan kansamme hengellisessä työssä. Heidän apunsa on ollut merkittävä. Jokapäiväistä leipää ei ole puuttunut. Jumalan armosta olemme olleet terveinä.
Uuden Hat-Koben pieni kirkko on saanut palvella jumalanpalveluspaikkana. Joka viikko on ollut Raamattu- ja rukouspiiri sekä lasten pyhäkoulu. Naistenleivontapiiri ja erilaiset kielikurssit ovat koonneet ihmisiä yhteen ja kielen opiskelun ohessa Raamatun tutkisteluun. Myös kotikokouksia on ollut, joissa Jorma antaa kasteopetusta.
Ilmat ovat keväisiä ja suorastaan kesän lämpimiä. Kukkivat puut ja pensaat ihmisten pihoissa tuovat hienoa tuoksua ohi kulkiessa. Luonto on kauneimmillaan. Taidatte siellä Suomessakin saada iloita kauniista Suomen keväästä. 2.6 tulemme Sinikan kanssa Suomeen asettuen Ryttylään kotiimme. Jorma saapuu vasta heinäkuun lopulla kesälomalle. Puhelimemme on 019-757112 Ryttylässä. (LP)
HAT-Koben seurakunta
Uusien tilojen remontti valmistui maaliskuun lopussa ja huhtikuun 5. päivänä pääsimme aloittamaan täyspainoisen toiminnan. Uusia kävijöitä on eri piireihin ilmaantunut jonkin verran. Erityisesti panostimme alkusi lapsityön käynnistykseen. Sikainfluenssa alkoi kuitenkin levitä Koben ja Osakan kouluissa ja alueen yli 4000 koulua suljettiin viikoksi ja tätä kirjoittaessani lapset ovat kaikki yhä ”kotiarestissa”, jotta epidemia ei leviäisi laajemmalle. Jouduimme siksi myös peruuttamaan lasten kutsukokouksen ja pyhäkoulun pääsemme avaamaan uudelleen vasta tilanteen rauhoituttua.
Kesäkuussa on tarkoituksemme, jos Herra suo, pitää myös kutsuva kokous nuorille. Siinä meitä avustaa Antti Kiviranta, joka on valmistunut kielikoulusta hiljattain. Iloitsemme myös siitä, että Ulla Pendolin, joka käy edelleen kielikoulua pääsee meitä autta-maan jumalanpalvelusten säestyksessä.
Kastejuhla
Pääsiäisenä saimme viettää kahden hengen kastejuhlaa. Siihen pääsivät osallistumaan myös arkkipiispan seurueen mukana työhömme tutustumaan tullut Sari Lindström Akaasta nimikkoseurakunnastamme ja Taru Kostianen Helsingin Kansanlähetyksestä. Kastettavat pitivät puhuttelevat todistuspuheenvuorot ennen kastettaan. Iäkäs rouva kertoi omasta tiestään kasteelle näin:
Ihmiselämässä on monenlaisia kohtaamisia, mutta sen taustalla, että tässä iässä olen saanut kohdata Jeesuksen Kristuksen, on monien ihmisten pitkään kestänyt esirukoustuki. Erityisesti poikamme ja mieheni vaikutus on merkinnyt paljon. Poikamme kastettiin 18 -vuotiaana ja mieheni puolestaan yli 60 vuoden iässä.
Niiden perimmäinen lähtökohta juontaa juurensa siihen, että mieheni esivanhempien koti Miyatsussa sijaitsee katolisen kirkon naapurissa. Kävimme jokin aika sitten siellä haudoilla ja poikkesimme samalla tuohon katoliseen kirkkoon. Sekä mieheni että poikani kävivät lapsuudessaan tuossa kirkossa ja heihin kylvi hengellistä vaikutusta messu, rukoukset ja virret. Erityisesti poikamme kasvoi katolista lastentarhaa käyden. Hänen ollessaan 8 -vuotias muutimme Kiotoon, mutta pian hän alkoi alakoululaisena käydä Japanin Yhdistetyn kirkon pyhäkoulussa. Siinä kirkossa hänet kastettiin lukiolaisena 18 vuoden iässä.
Pojan kautta tutustuimme kahteen jo edesmenneeseen pastoriin. Muun muassa poikamme häiden yhteydessä sain vaikutteita pastoreilta. Poikani pitkän uskonvaelluksen myötä mieheni alkoi kuin luonnostaan käydä kirkossa. Hänen vakava sairastumisensa merkitsi hänelle todellista Jeesuksen koh-taamista. Kävimme silloin luterilaisessa kirkossa. Sen pastori tuki miestäni ja rukoili hänen puolestaan. Mie-heni parani täysin. Jeesuksen kohtaaminen merkitsi suurta muutosta hänen elämässään. Päivittäin hän alkoi kiittää Jeesusta.
Pitkän taipaleeni aikana olen saanut kohdata monia kristittyjä ja heidän rukoustensa kantamana saan nyt tänä pääsiäisaamuna päästä osalliseksi kasteesta. Jeesus ei ole hyljännyt minua vähäistäkään. Hän on johdattanut minutkin pelastuksen osallisuuteen. Saan nyt yhdessä mieheni kanssa vaeltaa päivittäin Jeesusta Kristusta kiittäen.
Toinen kastettu Yoshidan perheen vanhin poika on aloittanut juuri opintonsa yliopistossa ja hän kertoi tiestään näin:
Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi;
älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi;
minä vahvistan sinua, minä autan sinua,
minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä.
Tämä on Jesajan kirjan 41. luvun jakeen 10 sana. Tämä Raamatun kohta on yksi niistä, joista eniten pidän. Siinä ei ole mitään laskelmallisuutta, vain siitä syystä, että Herra rakastaa ihmistä, Hän – kuin kannattava pylväs – ojentaa kätensä ja rohkaisee minua. Monet antavat ymmärtää, että kristinuskon Jumala on pelottava, mutta minun kuvani Hänestä on, että pikemminkin Hän on lempeä Jumala. Raamattu käyttää hänestä lukemattomia kertoja ilmaisua Isä, jonka väkevyyteen voi luottaa.
Olen saanut kasvaa kristityssä kodissa, jossa molemmat vanhempani ovat uskovia. Pienestä pitäen olen käynyt kirkossa. Olen osallistunut jumalanpalveluksiin, mutta en oikein ole ymmärtänyt mistä niissä on pohjimmiltaan kysymys. Ajattelin, että rukousten aikana Jumalan ja Jeesuksen pitäisi näkyä ja salaa aukaisin silmäni nähdäkseni. Usein ihmettelin asiaa, koska kotini lähistöllä olevat Buddhien patsaat ovat kaikkien nähtävissä.
Koska aina kävin kirkossa, siitä luopuminenkin tuntui hankalalta. Siksi ajattelin, että ei haittaa mitään, vaikka jatkankin tällaisessa ”puolivillaisessa” tilassa. Koska alun alkaen olin tottunut seurakuntaelämään, en lain-kaan ymmärtänyt miten tärkeästä asiasta on kysymys. Yleensä asioiden arvon ymmärtävät parhaiten ne, joilta ne puuttuvat.
Uutena vuotena oli Hokkaidolla MEBIG:n (MEmory BIble Game) koulutusleiri. Osallistuimme siihen koko perheenä. Siellä oli paljon laulua, laululiikuntaa ja hyvää ruokaa. Oli tosi kivaa. Mutta sain vaikutelman, että itse asiassa kysymys oli kuitenkin lasten leiristä. Neljäntenä iltana seurakunnan pastori puhui Jeesuksen ristin kärsimyksestä.
Hävettää tunnustaa, että tajusin aiemmin ymmärtäneeni sitä hyvin pinnallisesti. Jeesus lyötiin nauloilla käsistä ja jaloista riippumaan ristillä ja Hänen päähänsä pantiin orjantappurainen piikkikruunu. Olin ajatellut, että Jeesuksen kärsimys oli vain ruumiillista kipua. Mutta kysymys olikin paljon enemmästä, Hän kantoi koko ihmiskunnan synnit (myös tulevaisuuden synnit). Kysymys on kuin joutuisi kantamaan auringon painoa yllään, se ylittää käsityskykymme. Mikä vielä enemmän, Jumalan irrotti kätensä Jeesuksesta. Hän joutui maistamaan kaikkien ihmisten helvetin tuskan. Siinä oli se valtaisa ero verrattuna viereisillä risteillä kärsiviin. Sitten Jeesus lausui: ”Se on täytetty!”
Nyt vihdoin ymmärsin, mitä varten Jeesus tuli tänne maailmaan. Tajusin, että Jumala oli luomisesta asti tuohon hetkeen asti valmistanut kaiken. Eikä vain sitä, vaan Jeesus nousi myös kolmantena päivänä kuolleista. Ellei ylösnousemusta olisi ollut, kaikki olisi turhaa, niin kuin Paavali sanoo. Ellei niin olisi tapahtunut, tuskin opetuslasten usko olisi vahvistunut eikä seurakuntaa olisi syntynyt emmekä mekään olisi saaneet kuulla ja päästä osalliseksi ylösnousemuksen siunauksesta.
Tänään on pääsiäinen, se on todella tärkeä päivä. Jumala on oikeudenmukainen. Hän ei ole oikutteleva olento. Eikä Hän edellytä meiltä mitään korvausta siunatessaan meitä. Ilman ansioitamme Hän kutsuu meitä yksin armostaan ja rakkaudestaan.
Luen hiukan pitkähkön Efesolaiskirjeen 2. luvun jakeet 1-5:
Te olitte kuolleet rikkomuksiinne ja synteihinne, joissa te ennen elitte tämän maailmanajan mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomissa ihmisissä. Heidän joukossaan mekin kaikki ennen vaelsimme turmeltuneen luontomme himoissa, noudattaen tämän luonnon ja sen ajatusten mielitekoja, ja olimme luon-nostamme vihan lapsia niin kuin muutkin. Mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, on suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut, tehnyt meidät, jotka olimme rikoksiimme kuolleita, eläviksi Kristuksen kanssa. Armosta te olette pelastetut.
Raamattukoulu
Koben Luterilaisen Raamattukoulun 60. lukuvuosi alkoi yhdessä Teologisen seminaarin kanssa 5. huhtikuuta. Kokotoimisia uusia opiskelijoita opiskelee Raamattukoulussa vain kolme, mutta tänä vuonna kursseille osallistuu osa-aikaisia opiskelijoita enemmän kuin aiemmin, joten omilla Uuden Testamentin luennoillani käy yhdeksän ja joillakin luennoilla kolmatta kymmenettä henkeä. Varsinkin Suomesta vierailleen Mailis Janatuisen luentosarja keräsi ilahduttavan suuren osanottajamäärän.
