Jumala kanssanne, rakkaat ystävät!
”Neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimi Immanuel", mikä on käännettynä: "Jumala meidän kanssamme." ( Matt. 1:23)
Viime sunnuntaina HAT-Koben kirkossa saarnasi 82 -vuotias pastori Shigeru Masaki, jonka monet muistavat julistusmatkoilta myös Suomeen. Hänen aiheensa oli ”Pelastuksen takuu”. Hän muistutti, että Raamattu ei juurikaan puhu siitä, että meidän pitäisi olla Jumalan kanssa, vaan siitä käsittämättömän suuresta armosta ja rakkaudesta, että Jumala on meidän kanssamme – silloinkin kun emme Hänen läsnäoloaan millään tavalla koe. Hän on omiensa kanssa joka päivä.
Hän mainitsi, että ihminen on olento, joka kaiken aikaa puhuu itselleen. Valtaosa tästä puheesta omalle sydämelle on kuitenkin kielteistä luonteeltaan. Näemme omat vikamme, puutteemme, virheemme, syntimme ja pimeät vaikuttimemme kovin hyvin. Niistä puhumme itsellemme kaiken päivää.
Saadaksemme rauhan ja varmuuden siitä, että pääsemme todellakin perille Herran kirkkauteen, kun meidän aikamme koittaa, meidän tulee katsella itseämme Jumalasta käsin, Hänen silmillään.
Masaki korosti, että Jumala katselee meitä sekä Luojanamme, Lunastajanamme että pelastuksemme Sinettinä Pyhässä Hengessä. Koko Pyhä Kolminaisuus suuntaa katseensa omiinsa.
Luojana Herramme vakuuttaa, että jo ennen maailmakaikkeuden alkua Hän suunnitteli ja valitsi meidät juuri sellaisiksi kuin olemme voidakseen siunata meitä kaikella hengellisellä hyvällä. (Ef. 1:3) Luonteemme, lahjamme ja kykymme sekä myös se mikä meiltä toisiin ihmisiin verrattuna puuttuu, ovat Isän meille antamia. Olemme Hänen mestariteoksiaan. Hän halusi meistä juuri sellaisia kuin olemme. Hän haluaa meidät, meidän elämämme, meidän rakkautemme, meidät kokonaan, koska Hän rakastaa luomiaan suunnattomalla rakkaudellaan.
Herra ei lakannut rakastamasta, vaikka me ihmiskunnan kanssa lankesimme syntiin ja teemme syntiä synnynnäisen syntisyytemme tähden. Hän lähetti oman Poikansa ensimmäisenä jouluna maailmaan. Hän tuli kantaakseen meidän syntimme, antaakseen meille täydellisen syntien anteeksiantamuksen, niin menneisyyden kuin tämän päivän kuin tulevatkin syntimme Hän otti kantaakseen Golgatan ristille ja nyt Hän julistaa: ”Kaikki on täytetty! Syntisi on sovitettu! Saat lahjaksi vanhurskauden ja iankaikkisen elämän!”(Ef. 1:7)
Mutta tähänkään ei Hänen rakkautensa pääty. Julistetun ja vastaanotetun evankeliumin sanan välityksellä Hän tulee itse Pyhässä Hengessä omiensa sydämeen, Hän itse takaa sen, että yksikään Hänen omistaan ei joudu hukkaan. (Ef. 1:13,14)
Evankeliumi on sanoma tästä Jumalan kolminkertaisesta rakkaudesta. Siksi jokainen Herran oma saa katsella itseään Herran silmillä ja saa julistaa omalle sydämelleen sitä ilosanomaa: ”Olet Herran luoma – siksi Hänen omansa. Olet Herran Jeesuksen verellä ostettu vapaaksi synnin syyllisyydestä ja tuomiosta - olet siksi Herran oma. Olet Pyhän Hengen lahjalla sinetöity ja varmistettu Herran iankaikkiseksi omaisuudeksi. Olet Hänen ja siksi saat myös elää Häntä varten, Hänen armonsa kirkkauden kiitokseksi. Jumala on kanssasi! Immanuel!
Jos Sinä rakas kirjeittemme lukija kuitenkin koet, että olet vielä tuon Jumalan armon ulkopuolella, niin tiedä, että Herra haluaa päästä juuri Sinun tykösi osoittamaan omaa ääretöntä rakkauttaan. Avaa siksi sydämesi Hänelle. Avaa se pyytämällä Häntä tulemaan elämääsi Vapahtajana ja Herranasi. Pyydä syntejäsi anteeksi, sillä Herralla on paljon anteeksiantamusta. Hän haluaa jokaisen ihmisen pelastusta. Sinäkään et ole poikkeus!
HAT-Kobe
Viime päivinä on kolmen henkilön kasteopetus saatu päätökseen tai on aivan loppusuoralla. Mutta juuri tässä vaiheessa alkaa yleensä varsinainen hengellinen taistelu. Sielunvihollinen pyrkii kasaamaan kaikenlaisia esteitä, jottei vain kasteen pyhä vesi saisi pyyhkiä ihmisten syntejä pois ja synnyttää heitä uuteen elämään. Tarvitsemme paljon esirukoustanne juuri näitten kasteoppilaiden ja muiden Herraa etsivien puolesta.
Syksy on ollut täynnä erilaisia tilaisuuksia, joissa olemme pyrkineet tavoittamaan uusia sekä lapsia että nuoria ja vanhempia. Normaalin viikko-ohjelman lisäksi on ollut lasten erityiskokous, nuorten urheiluevankeliointia, filmikokous, useamman seurakunnan yhteinen nuoreten laulu ja musiikkitilanne. Joulun tilaisuuksiin on myös tehty valmisteluja, koska jouluna japanilaisten on kaikkein helpoin ylittää kirkkojen korkeat kynnykset.
Iloksemme uusia tulijoita jumalanpalveluksiin on pikku hiljaa ilmaantunut. Eräs heistä 85-vuotias nainen aloitti marraskuun alussa jumalanpalveluksissa käynnin, koska oli 70 vuotta aikaisemmin käynyt 5 vuotta kristillistä koulua. Rukoillaan hänelle ja muille etsiville pelastusta.
Raamattukoulu
Raamattukoulun syyslukukausi vaihtui talvilukukauteen, joka jatkuu helmikuun loppuun asti. Joulun edellä on jälleen tarkoitus käydä vankilassa pitämässä joulujuhlaa samoin kuin osallistua kirkkojen yhteisen Koben Joulufestivaalin järjestelyihin. Ilo on havaita, miten opiskelijoiden elämässä tapahtuu selkeää hengellistä kasvua, kun Jumalan sana pääsee vaikuttamaan.
Retriitti ja työntekijäkokous
Lokakuussa pidetyssä lähetyksemme retriitissä oli ensi kertaa mukana kielikoulunsa aloittanut Nummeloiden perhe ja uudessa ominaisuudessa, vapaaehtoistyöntekijänä Marika Hukari. Kun maaliskuun alussa toivon mukaan saamme Savosten perheen työalallemme, voimme Lean kanssa toiveikkain mielin siirtyä eläkeläisten joukkoon.
Pari viikkoa myöhemmin pidetyssä Länsi-Japanin ev.lut. kirkon työntekijäseminaarissa pohdittiin työntekijöiden jaksamista ja sivuttiin myös näyn siirtämistä uudelle sukupolvelle. Marraskuun lopulla pidetyssä Hanshinin alueen seurakuntalaisten seminaarissa opiskeltiin, miten seurakunta voisi kasvaa luonnollisella tavalla.
Lea jatkaa
"Tietäkää siis, että vain Herra, teidän Jumalamme, on Jumala. Häneen voi luottaa, Hän pitää voimassa liittonsa. Tuhansien sukupolvien ajan Hän on uskollinen niille, jotka rakastavat Häntä ja pitävät Hänen käskynsä." (5. Moos. 7: 9)
Tätä kirjoittaessani on jouluaattoon kuukausi aikaa. Koben kaupungin leveysasteella on ruska parhaimmillaan. Takana olevat vuoret loistavat eri väreissä. Lämpötila on plus 10 -17 astetta päivällä. Ihmiset istuttavat orvokkeja talonsa rapuille. Krysanteemit kukkivat. Mandariinit ja muut sitrushedelmät ovat makeimmillaan. Hat-Koben leivontapiirissä leivoimme joulupiparkakkuja ja jouluisen pullakranssin. Joulun sanomaa luimme Raamatusta. Näytimme joitakin kuvia Suomen lumisesta joulusta.
Eräs nuorehko rouva, suomenkielen oppilas on ruvennut käymään jumalanpalveluksissa ja leivontapiirissä. Hän kyseli ihmeissään, että onko hänessä jotain vikaa, kun hän ilosta itkee kirkon aikana. Jumalan Sana koskettaa sydäntä ja kyyneleet tulevat silmiin. Jumalan ja Jeesuksen Pyhä Henki ei jätä häntä eikä meitä yksin.
Ilman Pyhää Henkeä ja Jumalan Sanaa on työmme täysin turhaa. Me, monin tavoin kelvottomat Herran omat saamme pitää kädessämme Raamattua ja ottaa sieltä itsellemme ilosanoman sydämeemme. Sitten siitä luemme sekä opetamme sitä muille. Pyhä Henki yhtyy siihen ja ihmisten sydämet pehmenevät. Sydämestämme huokaamme Herran puoleen, jotta japanilaiset pelastuisivat.
Japanilaiset tuntuvat olevan aika tyytyväisiä omaan oloonsa, ystäviin ja vaurauteen sekä turvallisuuteen. Vasta kun elämässä tulee vastoinkäymisiä, sairautta, työn menettämistä alkaa japanilainen etsiä ja huutaa monia jumaliaan avuksi. Uudet uskonnot lupaavat paljon menestystä ja vaikutusvaltaa sekä terveyttä. Myös luvataan kuolleiden ilmestymistä erilaisissa yökokoontumisissa. Sen hintana on huikeat rahalliset maksut uskontokunnalle ja sitoutuminen uuteen uskontoon kiinteästi. Siitä on vaikea irrottautua. Siinä pimeyden vallat pitävät kiinni omistaan päästämättä heitä hevin vapaaksi.
Japanissa on ollut jonkin verran kovia sateita. Taifuuni meni saariryhmän yli kuukausi sitten. Se ei aiheuttanut pahoja tuhoja. Ananissa oli viikko sitten kaatosade valunut kirkon hautakammioon ja myös tukkinut viemärit. Viemärit on saatu auki ja hautakammion vesi pumpattua pois.
Marika Hukari on ollut hyvänä apuna meillä Hat-Koben kirkon eri toiminnoissa. Sinikkamme on käynyt vaihtelevasti Raamattukoulua. Mieli hänellä on ollut iloinen. Oma äitini on jaksanut ihmeen hyvin. Asustelee Suomessa, Helsingin Käpylässä.
Jorma ja minä Lea täytimme viime viikolla vuosia. Vuodet alkaa painaa. Kohta on edessämme lähtölaskenta täältä Japanista sinne Suomeen.
Sydämelliset kiitokset, että olette kulkeneet kanssamme jälleen yhden vuoden yhteistä matkaa.
Hyvää Adventin ja Joulun aikaa sekä siunattua Uutta Vuotta Sinulle ja rakkaillesi!
Jorma, Lea ja Sinikka Pihkala