Immanuel, elämän Sana meidän kanssamme!
Elämä ilmestyi,…Me julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän luona ja ilmestyi meille. (1. Joh. 1:2) Hän ilmestyi ottamaan pois synnit. (1. Joh. 3:5) Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia…. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. (1. Joh. 3:2)
Adventin ja joulun sanoma tiivistyy yllä olevissa Johanneksen ensimmäisen kirjeen lainauksessa sanoihin ilmestyi ja nyt ja ilmestyy.
Jeesuksen tulo maailmaan oli Jumalan ilmestyminen meidän keskellemme. Kun opetuslapsen pyysivät: ”Näytä meille Isä!” Jeesus vastasi: ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän.” Jumalan suuruuden voi kuka tahansa, joka ei ole joko fyysisesti sokea tai sydämeltään sokea, nähdä Hänen valtaisissa luomisteoissaan. Mutta Jumalan Isän rakkauden voi päästä tuntemaan vain Jeesusta katselemalla. Hänet voimme nyt nähdä Raamatun sanasta. Hän puhuu siinä ja avaa Isän koko sydämen sille, joka avaa sydämensä Hänen sanalleen.
Jeesuksen ilmestyminen ottamaan pois meidän syntimme oli täysin julkinen tapahtuma. Ristin tuskien keskeltä Golgatalla kaikui huuto: ”Se on täytetty!” Sinuun ja minun syntivelkani on maksettu loppuun asti. Tunnustamalla, että juuri minun syntini aiheutti Hänen kärsimisensä, ja ottamalla vastaan Hänen sanansa: ”Isä anna heille anteeksi!” saamme omistaa joulun varsinaisen lahjan, syntiemme anteeksiantamuksen.
Jeesuksen avaama yhteys Isään merkitsee nyt sitä, että syntinsä anteeksi saanut on tänään Jumalan lapsi, vaikka maailman pimeys hänen ympärillään tiivistyisikin kohti lopullista tuhoaan. Jumalan lasten keskellä voi tänään jo loistaa jotain joulun kirkkaudesta pimeydessä vaeltaville. Elämä loistaa kuoleman keskellä.
Mutta edessämme on vielä uusi ilmestyminen. Herra Jeesus tulee täydessä kirkkaudessaan takaisin. Silloin Hänen omansa pääsevät osallisiksi syvimmän kaipauksensa toteutumisesta. He ovat vapaat kaikesta synnistä ja pimeydestä, heistä tulee uudessa ylösnousemusruumiissa yhtä kirkkaita ja puhtaita kuin itse Herra Jeesus. Herran kirkkaus tulee heissä ilmeiseksi ja Jumalalle nousee ylistys ja kiitos Hänen ihmeellisestä pelastuksestaan.
Paluu työalalle
Runsaan neljän kuukauden jakso Suomessa on takana ja 10. marraskuuta lensin Shanghaihin ja sieltä edelleen 15.11. saavuin entisiin työkuvioihin Kobeen. Shanghaissa osallistuin mm kansainväliseen seurakunnan johtajakoulutukseen ja soluryhmään sekä saarnasin japanilaisen seurakunnan jumalanpalveluksessa. Jälleen täytyi ihmetellä miten avoin hengellinen ilmapiiri tuossa jättiläiskaupungissa on. Seurakunnan kasvavat. Noin 13 prosenttia kaupungin asukkaista on jo kristittyjä.
HAT-Koben seurakunta
Poissa ollessani HAT Koben seurakunnan toimintaan antoi suuren työpanoksen korealainen pastori Kang yhdessä Ulla Pendolinin ja Yoshidan perheen kanssa.
Lokakuun 26. Norio Yoshidan iäkäs äiti Kazuko sai kasteen sairasvuoteellaan. Sen suoritti radiopastori Ariki koko perheen todistaessa sitä iloa, jonka kaste tässä isoäidissä synnytti. Pitempään hän oli jo ehtinyt olla Sanan kuulossa, mutta nyt sydän oli täysin auki Golgatan armolle. Seuraavana päivänä Herra kutsui hänet luokseen kirkkauteen vain muutaman päivän sairauden päätteeksi.
Sokea tenori Naoya Tokita piti 21.11. konsertin jumalanpalveluksen yhteydessä. Siihen kokoontui myös joitakin ensikertalaisia. Lasten HAT Kid´s harjoittelee innokkaasti joulun kynttiläjumalanpalvelukseen nukketeatteri näytelmää ja muutkin jouluvalmistelut ovat menossa.
Hanshinin alueen seurakuntiemme yhteisessä seminaarissa 23.11. puhui entinen Kanebo lääkeyrityksen pääjohtaja Mitani. Hän kertoi miten hänet kolme kertaa uransa aikana alennettiin, koska hän ei voinut kristittynä hyväksyä yrityksensä epämoraalisia päätöksiä. Lopulta kuitenkin juuri hänen onnistui pelastamaan yritys romahdukselta. Kristittynä eläminen yhteiskunnassa ei Japanissa ole helppoa, mutta kyllä mahdollista Herran sanan varassa. Seminaarin sisällöstä tarkemmin Lauri ja Asako Palmun ystäväkirjeessä, joka löytyy seuraavan linkin alta:
http://palmu.st/fi/yk/joulu2010.pdf
Koben seurakuntien yhteinen Joulu Festivaali on 7.12., seurakuntamme joulujumalanpalvelus 19.12. ja kynttiläjumalanpalvelus 23.12. Aattona pääsen sitten kuuntelemaan Kaarina tyttäremme joulukonserttia Nishi-Akashin kirkolla.
Raamattukoulu
Kolmas eli talvilukukausi alkoi Raamattukoululla 24.11. Pari uutta oppilasta tuli kurssille mukaan. Kuunteluoppilaiden lukumäärä on lisääntynyt, niin että ajoittain luokkatilat ovat käyneet ahtaiksi.
Tällä lukukaudella jatkan Uuden Testamentin johdannon luentoja ensimmäisen ja toisen vuoden kursseille, mutta lisäksi tulee uskonpuhdistuksen historian opetus ensimmäisen vuoden kurssilaisille tammikuusta eteenpäin.
Uusi vuosi
Uuden vuoden päivänä Lea on tulossa runsaan kahden viikon matkalle tänne Kobeen. Samana päivänä kuin Lea saapuu, jään virallisesti eläkkeelle, mutta jatkan vielä kesäkuun loppuun sopimussuhteisena lähettinä kunnes Huovisen perhe tulee jatkamaan HAT Koben työtä. Talvi ja kevätlukukauden välissä maaliskuussa on tarkoitukseni piipahtaa kolmeksi viikoksi Suomeen, missä minulla on luentoja Ryttylässä.
Lea jatkaa
Syksy on taittunut talveksi täällä Suomessa. Pakkasta on 20 astetta. Tänään on jälleen se kaunein mahdollinen ilma eli valkoinen hohtava hanki ja kimaltelevat, huurteiset puut auringon kilossa.
Jorma oli heinäkuusta aina marraskuun 10. päivään asti Suomessa kotona. Saimme yhdessä kiertää Kouvolassa, Akaassa, Imatralla, Lappeenrannassa, Tampereella ja Helsingissä sekä täällä Hausjärvellä. Kävimme Jorman kanssa myös Iisalmessa, Karttulan, ja Nilsiän kautta. Itse kävin myös Kuopiossa, Pohjois-Savon Kansanlähetyksen 40-vuotisjuhlassa.
Oli nostalgista tavata monia entisiä tuttuja, joita en ole tavannut vuosikymmeniin. Uskovien yhteys on ihmeellinen. Olemme samaa perhettä ja rakkaita. Meillä on sama päämäärä, taivaskoti. Muistimme juhlassa Pohjois-Savon Kansanlähetyksen perustajajäseniä, joista moni on jo nukkunut pois: Hilja Tiilikainen, Siiri Mömmö, Aune ja Maire Hurskaisen, Ilta ja Hilkka Alve, Hanna Ruuskanen, Ellen Halonen, Margit Reponen, Lahja ja Aune Torniainen, Arvo Huttunen sekä Leo Tiihonen. Toimiessani Kuopiossa sairaalan yöhoitajana minulla oli etuoikeus siunata joitakin heistä vuoteen vieressä iäisyysmatkalle. Perille päässeitä on toki muitakin esimerkiksi uskolliset esirukoilijat ja uhraajat Aune Kirjalainen Mikkelistä ja Tauno Meuronen Imatralta.
Itse olen ollut kohtalaisessa kunnossa. Verenpaine pysyy lääkkeiden avulla alhaalla. Silmälääkäri totesi minulla silmäpainetaudin molemmissa silmissä. Siihen ei ole leikkaushoitoa, vaan silmän nestetasapainoa pyritään pitämään alhaalla silmälääkkeillä. Näköhermo silmän sisällä nestepaineen kohottua vaurioituu ja ihminen sokeutuu pikkuhiljaa. Vielä näen hyvin.
Täytin 69 vuotta marraskuussa ja on ollut aikaa kelata omaa elämää ja tekemisiä sekä tekemättä jättämisiä. Herra on ollut uskollinen. Hän on nostanut, kantanut ja pelastanut. Ihmeellisesti on Jumalan armo seurannut mukana. Lähetystyö Japanissa vuodesta 1972 on ollut minulle kuin yksi, vähän työläs päivä.
Joulurauhaa Sinulle!
Jorma, Lea ja Sinikka Pihkala
