Kuningas saapuu kaupunkiin!
Jeesuksen
edellä ja jäljessä kulkevat huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän,
joka tulee Herran nimessä! Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta,
joka on tulossa! Hoosianna korkeuksissa!" Jeesus saapui Jerusalemiin ja
meni temppeliin. (Mark. 11:9-11)
Ihminen
on kuin muurien ympäröimä kaupunki. Meillä on omat porttimme, joiden
kautta päästämme ihmisiä ja asioita sisälle omaan elämäämme. Meillä on
myös portit, joiden kautta päästämme omia ajatuksiamme ulos toisten
ihmisten elämään.
Kaupunkilinnoituksemme
sisällä on temppeli, joka määrää millaiset asiat elämässämme ovat
tärkeitä ja ketä elämällämme palvelemme. Siellä asuu myös kuningas,
joka tekee päätökset käytännöllisessä elämässämme niiden arvojen
perusteella, jotka hän temppelistä saa. Kaupungissamme asuu myös
oppineiden miesten joukko, joka selittää mahdollisimman viisaasti,
miksi kuninkaan on toimittava juuri niin kuin hän tekee.
Muurilla
pyrimme varjelemaan sydämemme kaupunkia ulkoisilta vaaroilta ja uhilta.
Muurit tarjoavat myös suojan sille, etteivät toiset ihmiset pääse
näkemään miten likaista ja saastaista osassa kaupunkia on. Muurit
kärkevät taakseen kaksoiselämää, jossa ulospäin saatetaan olla hyvinkin
hurskaita, mutta silti saatetaan salassa harjoittaa iljettäviä syntejä.
Adventin
sanoma kertoo siitä, miten Jeesus saapuu tällaiseen kaupunkiin. Hän
tulee aivan selkeä päämäärä mielessään. Hän haluaa päästä sisällemme.
Hän ei tule väkivalloin ja muurejamme tai porttejamme murtaen. Hän
tulee ikään kuin sydämemme ovelle ja kolkuttaa. Hän käy sisälle, jos ja
kun Hänelle avataan sisältä käsin.
Mutta kun Hänet päästetään sisälle, Hänellä on aivan selkeä päämäärä, mitä Hän tekee. Hän saapuu vallankumousta tekemään. Ensiksi Hän menee temppeliin,
jota silloin piti hallussaan rahanhimo ja ajallisen edun tavoittelu,
vallanhalu ja uskonnollinen ylpeys. Jeesus tarttui ruoskaan ja puhdisti
temppelin kauppamiehistä. Hän palautti temppelin taivaallisen Isän rukoilemis- ja palvonta paikaksi. Hän paransi temppelissä monia ihmisiä ja niin Hän tekee tänäänkin. Hän parantaa
sydämemme temppelin haavoja ja puhdistaa sen paikaksi, jossa Herra saa
puhua ja ilmaista oman tahtonsa. Pienten lasten ylistys temppelissä
kertoo, millainen on Herran puhdistama sydän. Sieltä nousee lapsen
uskon kiitos ja ylistys Herran armosta.
Mutta
sitten Herra suuntasi askeleensa kohti kuningasta ja valtaa pitävää
keisarin edustajaa Pilatusta. Nyt Hän kulki tosin vangin hahmossa,
mutta siitä huolimatta Hän julisti olevansa Totuuden Kuningas
ja tulevansa kerran takaisin suuressa kirkkaudessa. Ristin tiellä
Jeesus vapautti meidät väkivallasta rakkauteen, himojen temmellyksestä
puhtauteen. Hän ottaa kärsimisensä kautta linnamme hallintaan, jossa
valo näyttää lian ja Jeesuksen veri puhdistaa kaiken, minkä valo paljastaa. Totuuden sanalla Jeesus myös alistaa meidän oppineisuutemme Jumalan viisauden alle.
Puhdistetun
kaupungin porteista alkaa käydä ulos nyt uusi liikenne. Ei enää
kauppiaiden voitonhimon vaan evankeliumin lahjan levittäjien liikenne.
Jeesus saapui ja saapuu meidän kaupunkilinnaamme kuninkaana ja vapauttajana, mutta Hän tekee sen nöyränä ilman mitään pakkoa.
Aasilla
ratsastaminen oli Israelissa kuninkuuden merkki toisin kuin Rooman
valtakunnassa, missä kajauteltiin korskeilla orheilla.
Kuninkaallisuudesta kertoo se suvereeni tapa, jolla Jeesus hallitsi
aasin varsaa, jolla kukaan ei ollut vielä ratsastanut. Vain ”todellinen
cowboy” kykenee vikuroivan aasin ottamaan hallintaansa ensi
ratsastuksella. Jeesuksen rakkaus ja taito riittivät siihen sekä aasin
että myös meidän vikuroivien sydäntemme kohdalla.
Tällaiselle kuninkaalle kuuluvat tervehdyshuudot: ”Hoosianna! Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimeen! Daavidin Poika!”
Hoosianna
sanahan tarkoittaa ”Herra auta ja armahda”. Huudolla Jeesusta
sydämeensä vastaanottava tunnustaa Jeesuksen siksi ainoaksi, joka
kykenee auttamaan ja armahtamaan. Siunauksen toivotuksella
vastaanottaja tunnustaa, että Hän on se ainoa, joka kykenee
taivaallisen siunauksen sydämemme kaupunkiin tuomaan. Daavidin Pojaksi
tunnustaminen merkitsee sitä, että luovutamme vapaaehtoisesti
hallintavallan tälle Kuninkaalle.
Palmun
oksien ja lehvien heilutus kertoo siitä, että tämä Kuningas on lopulta
johtava meidät maahan, jossa vallitsee ikikesä. Maahan, jossa elämän
puun hedelmät antavat iankaikkista elämää ja lopullista parantumista.
Vaatteiden levitys kertoo siitä, että tällä Kuninkaalla on ehdoton
hallintavalta meidän elämäämme nähden. Mutta Hän hallitsee, jotta me
saisimme elämän, sillä Hän on Vapauttaja-kuningas. Ristin puulla ja
ylösnousemuksen aamuna Hän kukisti synnin, kuoleman ja Saatanan vallan
ja lahjoittaa nyt meille armon, ikuisen elämän ja rakkautensa vallan.
Raamattukoulu
Talvilukukausi
alkoi Raamattukoululla 24.11. Joulukuun ohjelmaan kuuluu muun muassa
käynti Koben tutkintovankilassa 8.12. ja Koben joulufestivaali 16.12.
HAT-Koben seurakunta
Loka-marraskuu olivat täynnä tapahtumia pienessä seurakunnassamme.
Lasten työssä pidettiin pari erikoiskokousta, aloitettiin uusi
englanninkielinen äiti-lapsi musiikkiryhmä Kaarinan tuella. Oheen syntyi myös alakoululaisten englannin ryhmä. Uusia lapsia on tullut kivasti mukaan.
Pyhäinpäivän muistojumalanpalvelus, Aalto yliopiston Matti Leisolan vierailu saarnoineen ja tieteen ja uskon suhdetta käsittelevine seminaareineen ja Koko&Toto konserttijumalanpalvelus vetivät kirkkoon uusia kävijöitä. Samaan aikaan kolme henkeä on myös aloittanut kasteopetuksen.
Tätä
kirjoittaessani olemme hyvää vauhtia valmistautumassa joulun
tapahtumiin. 23.12. pidämme perinteisen kynttiläjoulujuhlamme, joka
sisältää joulunäytelmän ja eri ryhmien laulujen lisäksi Miki Ozawan konsertin. Joulujumalanpalvelukseen 25. päivä saamme mukaamme okarina-soitinta puhaltavan ryhmän.
Juhlia
Lokakuussa oli neljän suomalaisen lähetyksen yhteinen sielunhoidon koulutusseminaari, jossa kouluttajana toimi tyttäremme Hanna Kiviniemi.
Hän sai yhdistää siinä japanilaisen kulttuurin ja sielunhoidon
osaamistaan. Oli todella juhlaa tavata eri puolilla maata
työskenteleviä kollegoja. Raamattukoululla Hanna veti vielä yhden
päivän seminaarin japanilaisille. Molemmista hän sai paljon
positiivista palautetta.
Ulkolähetystä
Hanshinin
alueen seurakuntiemme yhteisessä seminaarissa Aotanin kirkolla 23.11.
käsiteltiin Länsi-Japanin ev.lut. kirkon ulkolähetystyötä, jossa on
ollut runsaan kymmenen vuoden hiljainen jakso, kun lähettejä ei ole
ollut kentällä. Nyt ensi kesänsä naisteologi Maki Ikegami
lähtee pysyvään työhön Hong Kongiin sikäläisen sisarkirkkomme
työyhteyteen. Samalla hän osallistuu Kantonin Wuhan alueen kristittyjen
koulutusprojektiin.
Lea 70 jatkaa
”Kun
minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka
olet asettanut paikoilleen - mikä on ihminen! Kuitenkin pidät sinä
hänestä huolen.” (Ps. 8:4-5)
Jumalan
huolenpito on ollut ihmeellistä. Hänen johdatuksensa on ollut usein
hyvinkin yllättävää. Koko pienen elämäni on Herra minua auttanut ja
varjellut. Itse en sitä ole juuri ymmärtänyt. Hän on antanut minulle
hyvät vanhemmat ja sisarukset eli kodin, jossa kasvaa.
Suurinta
on ollut Jumalan antama armo ja anteeksiantamus. Jumalan rakkaus on
välillä tehnyt hyvinkin kipeää. Hän on vienyt syville vesille, joissa
on ollut vaikea kahlata eteenpäin. Kuitenkin on elämä jatkunut monista
vaikeuksista ja sairauksista huolimatta. Kaiken yllä on ollut Jumalan
käsittämätön rakkaus. Ilon ja kiitoksen virrat ovat välillä saartaneet
minut, vaikka ahdistuksen aallot ovat lyöneet kovina.
Olen
täyttänyt kunnioitettavat 70 vuotta. Monet ovat minua useilla tavoilla
muistaneet. Sydämelliset kiitokset lämpimästä puserosta, kaulaliinasta
ja villasukista. Kiitos kirjoista, jotka tuovat minulle paljon iloa.
Kiitos kauniista kaitaliinasta ja joululiinasta. Ne saavat koristaa
jouluna joulupöytäämme. Olin juuri ajatellut, etten tuonut käsineitä
mukanani Suomesta, kunnes sain yllättäen ystävältä lahjaksi käsineet ja
ihanan villaisen hartiapontson. Minun huopatossuihini tuli reikä ja
eikös vaan, Suomesta tuli villasta tehdyt tossut.
Kiitos
ihanasta Kalevala korusta. Kiitokset monelle ihanasta hartialiinasta,
mikä saanee koristaa minun hartioitani juhlissa.... Kiitos kauniista
seinäkankaasta, jossa on sakuran kukkia. Kiitos ihanasta
vaaleanpunaisesta ruusupuskasta ja purkkisyklaamista ja puisesta
seinäkoristeesta. Kiitos omille lapsille Punkankujan uudesta lattiasta.
Kiitos suuresta taulusta, joka odottaa Suomessa. Monelta olen saanut
kauniita onnittelukortteja. Lapsen lapsilta sain itsetehtyjä kortteja.
Kiitos japanilaiselle ystävälle helmikorusta. Paljon on ollut iloa
syntymäpäivistä.
Tyttäret Asako
ja Kaarina olivat järjestäneet oikein juhlat 21.11. Nishinomiyan
kirkolla. Oli kaunista laulua sekä Jorman kokoama sarja elämäni 70
vuodesta, näyttäen aina yhden kuvan joka vuodelta eli 70 kuvaa.
Kahvipöytä oli korea ja maittava.
Olisin mielelläni ollut myös Suomessa 21.11. päivänä.
Äitini on ollut hyvin innostunut syntymäpäivistäni, vaikkei voinutkaan
olla mukana johtuen suuresta maantieteellisestä erosta.
Sitten
te kaikki rakkaat sukulaiset ja esirukoilijat sekä uhraajat, jotka
olette uskollisesti meitä muistaneet. Olemme yhteisessä ies
toveruudessa tehneet tätä lähetystyötä. Ensi vuonna tulee 40 vuotta.
Jumala palkitkoon teille jokaiselle vaivannäkönne kerran taivaassa.
Adventin toivoa ja joulun rauhaa Sinulle!
Jorma, Lea ja Sinikka Pihkala
