Jumalan rauhaa, rakkaat ystävät!
Sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa. Hän ruoskii jokaista lasta, jonka ottaa huomaansa." Kärsimys on teille kasvatusta; Jumala kohtelee teitä kuin lapsiaan. Mikä on se lapsi, jota isä ei kurita? (Hepr. 12:6-7)
Siksi te riemuitsette, vaikka nyt, jos on tarpeen, vähän aikaa joudutte murehtimaan monenlaisissa koettelemuksissa, jotta teidän uskonne havaittaisiin koetuksissa kestäväksi, paljon kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka sekin koetellaan tulessa, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä. (1 Piet. 1:6-7)
Kultapala tulessa
Eräällä naisella oli suuri suru. Hän meni kerran kultasepän luo ja näki, miten kultaseppä otti kultapalan ja pani sen tuleen ja tarkkasi sen sulamista. Nainen seurasi hänen puuhiansa ja sanoi lopulta:
”Olet lohduttanut minua. Huomaan, ettet koskaan nostanut silmiäsi kullasta. Olen oppinut sen, että Taivaallinen Isäni tarkkailee minua eikä nosta katsettaan minusta pois, silloin kun olen ahdistuksen tulessa. Tämä on ensimmäinen asia, jonka opin. Mutta sano, mistä syystä sinä alinomaa tarkkailet kultapalaa?”
”Sen tähden, etten halua jättää mitään epäpuhtautta kultapalaan enkä halua jättää sitä liian kauaksi aikaa tuleen, muuten se voi tulla turmelluksi.”
”Kiitos tästä toisesta opetuksesta”, sanoi nainen, ”olet palauttanut mieleeni 1 Kor. 10: 13 luvun. 'Jumala on uskollinen. Hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen, hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.' Kiitos näistä opetuksista.”
”Älä pidä kiirettä”, sanoi kultaseppä, ”on vielä kolmas asia, josta voisit kysyä minulta.”
”En tullut ajatelleeksi, että olisi kolmas asia.”
”Sinä et kysynyt minulta, milloin minun pitää ottaa pois tämä kultapala tulesta.”
”Haluatko kertoa sen minulle?” sanoi nainen.
”Et kysynyt, milloin kultapala on puhdistunut. Minä tiedän, milloin se on puhdistunut ja kirkas. Kun voin nähdä omat kasvonpiirteeni kultapalassa, silloin se on valmis otettavaksi pois tulelta.”
Nainen puristi kultasepän kättä ja poistui.
Kristuksen ilmestyminen
Olen alkuvuoden aikana eri yhteyksissä opettanut Ilmestyskirjan sanomaa. Lähestymme Jeesuksen Kristuksen ilmestymistä kirkkaudessaan. Ajan merkit tiivistyvät, Herra lupaa: ”Minä tulen pian!” Siksi meidän on toisaalta varauduttava uskon koetuksiin, joissa sen kestävyys kasvaa. Toisaalta emme saa menettää silmiemme edestä itse Herraa Kristusta. Emme odota suinkaan lopun ajan tapahtumia vaan itse Jeesusta. Jos ja kun luemme Ilmestyskirjaa oikealla tavalla, emme voi olla ihmettelemättä ja ihastelematta Hänen armonsa ja kirkkautensa suuruutta.
Pelkästään nimet, joilla siinä Jeesusta kuvataan avaavat hänen suuruuttaan ja synnyttävät ylistyksen jo nyt sydämissämme. Kiitos ja ylistyslaulu tulevat sitten jatkumaan ja syvenemään iankaikkisesti katsellessamme kasvoista kasvoihin Vapahtajaamme, Uskollista Todistajaa, Ihmisen Poikaa, A:ta ja O:ta, Alkua ja Loppua, Jumalan Poikaa, Pyhää ja Totista, Aamenta, Leijonaa Juudan heimosta, Daavidin juurivesaa, ikään kuin teurastettua Karitsaa, Iankaikkista Kuningasta, Voideltua, Herrojen Herraa, kuningasten Kuningasta, Uskollista ja Totuudellista, Jumalan Sanaa, Tuomaria ja Kirkasta Aamutähteä.
Jo nyt ristillä syntimme ja häpeämme poistaneelle, ylösnousseelle ja taivaaseen astuneelle Jeesukselle kaikuu kiitos ja ylistyslaulu taivaan kirkkaudessa:
"Sinä olet arvollinen ottamaan kirjakäärön ja avaamaan sen sinetit, sillä sinut on teurastettu ja sinä olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista, kielistä, kansakunnista ja kansanheimoista. Sinä olet tehnyt heidät kuningaskunnaksi ja papeiksi meidän Jumalallemme, ja he tulevat hallitsemaan maan päällä."
"Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan voiman, rikkauden, viisauden, väkevyyden, kunnian, kirkkauden ja ylistyksen."
Ja kaikkien luotujen, jotka ovat taivaassa, maan päällä, maan alla ja merellä, kaikkien niissä olevien minä kuulin sanovan: "Hänelle joka istuu valtaistuimella, ja Karitsalle ylistys, kunnia, kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti!" (Ilm. 5:9-11,12,13)
Jeesus Kristus on tuleva lopullisesti murskaamaan kaikki pimeyden vallat. Niin kuin Hän tuli tänne alas pelastamaan meidät synnin, kuoleman ja Saatanan vallasta, samoin Hän tulee takaisin kootakseen omansa luokseen. Hän tulee lopullisesti pystyttämään valtakunnan:
Mutta hänen lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu. (2 Piet. 3:13)
Tätä valtakuntaa nimitetään Ilmestyskirjassa Uudeksi Jerusalemiksi. Meidän ei tarvitse ikään kuin nousta ylös taivaaseen, vaan tuo uusi Jerusalem laskeutuu alas meidän luoksemme. Herra itse tulee kirkkaudessaan meidän luoksemme! Mikä suunnaton armo ja ylistyksen syy!
Kotikirkko
Palvelumme Espoon Kotikirkossa jatkui heinäkuun loppupuolelle. Amerikassa kausilomalla olleet Mikko ja Heidi Sivonen perheineen palasivat jatkamaan työtä seurakunnan paimentiimissä. Saimme viettää vielä yhdessä koko seurakunnan kanssa ikimuistoisen kesäleirin. Kiitollisin mielin voimme jättää seurakunnan Tommi Matikan ja Mikko Sivosen sekä palvelutiimin hoitoon. Rikas vuosi on takanamme enkä usko, että yhteistyömme seurakunnan rakentamiseksi on kokonaan ohi, sillä sen jäsenet tulivat meille todella rakkaiksi. Kesäleirin kohokohta oli Sivosten esikoisen Barnabaksen kastejuhla.
Euroopan japanilaisten kristittyjen konferenssi
Heinäkuun lopulla pidettiin Etelä-Saksassa Sveitsin japaninkielisen seurakunnan järjestämänä viisipäiväinen kesäkonferenssi. Siihen osallistui 280 henkeä eri puolilta Euroopan japaninkielisiä seurakuntia. Osallistuimme Lean ja tyttäremme Kaarina Savosen kanssa siihen. Pieneltä osaltamme annoimme myös panostamme ohjelmaan.
Tämän vuoden aiheena oli ”Jumalan valtakuntaa odottaessa” ja eri puhujat käsittelivät Jeesuksen toiseen tulemiseen liittyviä teemoja. Sunnuntain jumalanpalveluksessa saarnaaja kertoi pikku episodin eräästä suorapuheisesta saksalaisesta diakonissasta, jolla oli ikää 82 vuotta. Eräs uskova sisar oli tullut häntä kaukaa tapaamaan. Lähtiessään tämä oli hyvään kristilliseen tapaan todennut: ”Jos emme tapaa enää täällä ajassa, niin tavataan taivaassa Herran luona.” Siihen diakonissa vastasi pilke silmäkulmassaan: ”Ei minulla siellä ole aikaa sinua tavata, siellä haluan katsella Jeesusta ja olla Hänen kanssaan!” Pääasia on pidettävä pääasiana!
Paluumatkamme oli tyssähtää Stuttgartin lentokentälle, kun yksi lentokone oli laskussa juuttunut nurmikolle eivätkä muut koneet päässeet laskeutumaan. Lopulta saimme junakyydin Frankfurtiin ja sieltä seuraavana päivänä lennon kotiin.
Lyhyelle työjaksolle Japaniin
Elokuun toisena päivänä lähdin Japaniin. Nishinomiyan Eteläinen kirkko toimii elokuun majapaikkanani. 37 asteen helle otti minut syleilyynsä. Palmun perheen ja Liivolan pariskunnan kesäloman aikana pidän Nishinomiyan ja Ananin seurakunnissa jumalanpalveluksia ja raamattupiirejä.
Nishinomiyan kirkko ulkoa ja sisältä
Syyskuun alussa siirryn yllä olevaan osoitteeseen eli Koben Luterilaiselle Raamattukoululle. Luennoin siellä keskiviikkoisin Heprealaiskirjettä ja sunnuntaisin vierailen saarnaamassa niissä seurakunnissa, joissa olemme aiemmin työskennelleet eli Nishinomiyan ja Ananin lisäksi HAT Kobessa, Aossa, Yoshinogawassa, Itä-Tokushimassa ja Itä-Fukuyamassa. Lea tulee lokakuuksi ja silloin pyrimme yhdessä myös tapaamaan sellaisia ystäviämme, joista tavalla tai toisella kannamme huolta. Suomeen paluuni on 20.11., jos Herra suo ja elämme.
Sydämellinen kiitos rukoustuesta, jota olemme vuosien saatossa saaneet osaksemme.
Siunattua loppukesää ja syksyn alkua Sinulle ja rakkaillesi!
