Jorma ja Lea Pihkalan ystäväkirje 3/2021

Jouluna 2021

Siunattua Joulua ja Armon Vuotta 2022, rakkaat ystävät!

Suudelkaa Poikaa, ettei hän vihastuisi ettekä te suistuisi tieltä, sillä hänen vihansa syttyy äkkiä. Autuaita ovat kaikki, jotka häneen turvaavat. (Ps. 2:12)
Kun Jumalan Poika Jeesus tuli ihmiseksi pienen vauvan hahmoon, hänen äitinsä Maria ja kasvatusisä Joosef ja monet muut varmasti suutelivat pienokaista. He saattoivat suudella myös hänen pieniä ja ihania jalkojaan. Jumala tuli niin lähelle ihmistä, että Häntä ei tarvinnut pelätä. Kaiken Luoja, iankaikkinen Majesteetti tuli niin suunnattoman lähelle.

Myöhemmin näemme, miten eräs syntiensä kauhistavuuteen herännyt ja Jeesukselta paljon anteeksi saanut nainen alkoi peittää Jeesuksen jalkoja suudelmillaan pestyään ne ensin maantien pölystä omilla kiitollisuuden kyynelillään:

”Tämä (nainen) ei ole lakannut suutelemasta jalkojani siitä asti, kun tulin sisään ... hänen paljot syntinsä on annettu anteeksi, ja sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta se, jolle annetaan vähän anteeksi, rakastaa vähän." (Luuk. 7:46-47)

Tuota lukiessani halusin polvistua ylösnousseen Jeesuksen jalkojen juureen ja suudella Hänen jalkojaan, joiden läpi kulki naula minun syntieni tähden. Sinun murretuissa kantapäissäsi ja jalkojesi haavoissa on minun turvani. Sinä teit sen minun tähteni.

Johanneskin lyyhistyi Jeesuksen kirkastettujen jalkojen edessä maahan, kun näki Herran kirkkauden:
Kääntyessäni näin … kuin Ihmisen Pojan, ... Hänen jalkansa olivat kuin sulatusuunissa hehkuva vaski, ... hänen suustaan lähti kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat kuin aurinko, kun se paistaa täydeltä terältä. Hänet nähdessäni minä kaaduin kuin kuollut hänen jalkojensa juureen. Mutta hän pani oikean kätensä päälleni ja sanoi: "Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja minä elän. Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet. (Ilm. 1:12-18)

Johannes sai armon, koska Jeesus oli hänen syntinsä ristillä sovittanut. Minäkin suuri syntinen saan luhistua Hänen jalkojensa juureen ja kuulla saman armon sanan: ”Minä Jeesus maksoin velkasi ristillä.”

Käykäämme tänä jouluna suutelemaan ristin kärsijän jalkoja, ettemme joutuisi niiden vihollisten joukkoon, joista Isä sanoo Jeesukselle:
"Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.” (Hepr. 1:13)
Suuri joulujuhla taivaissa odottaa niitä, jotka turvaavat Jeesuksen veriuhriin Golgatalla ja suutelevat Jeesuksen jalkoja. He ovat autuaita, pelastettuja.

Kasteen armo ja ilo - Keiko Kobayashin todistus

Rouva Keiko Kobayashi todisti Itä-Fukujaman seurakunnasta kasteen armosta ja ilosta:

Lukioaikanani koulun lähistöllä olleesta kirkosta kuului toisinaan virsilaulua. Jotenkin se rauhoitti sydäntäni. Kun myöhemmin avioiduttuani olin synnyttämässä vanhinta tytärtämme, sairaalan lähellä sijaitsevasta kirkosta tuli ryhmä jakamaan kukkia kaikille potilaille. Sen kerrottiin kuuluvan seurakunnan sairaalavierailutoimintaan. Siitä tuli minulle todella virkistävä muisto, kun sain kohdata nuo ihmiset iloitessani esikoiseni syntymästä.

Muutamia vuosia myöhemmin Jumala johdatti siten, että muutimme asumaan lähelle Itä-Fukuyaman luterilaista kirkkoa. Aina silloin tällöin osallistuin sen pääsiäisjuhliin ja filmikokouksiin ja kirkko tuli tutummaksi.

Sinä vuonna, jona tyttäremme pyrki yliopistoon, kuntoni romahti ja jouduin useita kertoja sairaalaan. Koska en silloin uskonut mihinkään, kärsin sekä fyysisesti että henkisesti. Sinä vuonna Herra johti niin, että mieheni kastettiin ja seuraavana vuonna tyttäreni. Mutta vielä minä en avannut sydäntäni Jumalalle vaan käperryin oman minäni kovan kuoren sisään.

Mutta Jumala valmisti minunlaisellenikin pelastuksen. Tutustuin seurakunnan työntekijään ja kykenin kertomaan hänelle pahan oloni. Suostuin kohtaamaan oman syvän syntisyyteni. Näin oman sydämeni typeryyden ja heikkouden ja tajusin, etten voisi elää ilman Jumalan anteeksiantamusta ja apua. Jumala otti minut sellaisenani vastaan ilman mitään ehtoja.

En voi unohtaa kasteessa kokemaani syvää liikutusta. Kasteen jälkeen useita kuukausia näin kaiken tuoreena ja kauniina, kun katselin kaikkea, mitä Jumala on luonut. Varsinkin iloni pulppusi siitä, että Jumala rakastaa ja antaa minulle elämän, minulle, joka olen monella tavalla puutteellinen.

Minulle on todella suurta Jumalan armoa ensinnäkin se, että saan elää Jumalalta saatu rauha sydämessäni. Toiseksi Jumalan yhteyteen pääseminen merkitsi sitä, että sain monta uskon veljeä ja sisarta, joilla on moninaisia suurenmoisia lahjoja.

En voi muuta kuin kiittää Jumalan ihmeellisistä teoista, jotka ylittävät kaiken sen, mitä kaipasin. Totisesti on Herran suurta laupeutta, että saan koko sydämestäni kiittää pelastuksen armosta.(1993)

Espoon Kotikirkko

Espoon Kotikirkko on saanut viettää syksyn jumalanpalvelukset ravintola Soinnussa huolimatta jälleen pahentuneista koronaluvuista. Olen edelleen saarnannut kerran kuussa Apostolien teoista. Syksyn aikana seurakunnan toimintaan on tullut ilahduttavan paljon uusia kävijöitä.

Jumalanpalvelusten jälkeen olemme käyneet pitämässä ulkoilmakokouksia Leppävaaran asematunnelissa. Laulut ja puheet on pidetty sekä suomeksi että englanniksi, sillä lähes joka kolmas ohikulkija on maahanmuuttaja.

Rukousryhmä ja raamattupiiri ovat edelleen netissä, mikä on meille Ryttylässä asuville hieno asia. Seurakunta on uusien haasteiden edessä, kun uutta kokoontumistilaa ollaan hankkimassa. Hanke mahdollistaisi entistäkin vilkkaamman toiminnan myös arkipäivinä.

Muu julistustyö

Syksyn aikana olen Kansanlähetysopistolla opettanut kansainvälisyyslinjalla idän uskonnoista ja Japanin lähetystyöstä. Muita kokouspuheita siellä on ollut senioripäivillä. Radio Deitä varten on ollut myös muutamia äänityksiä. Kun korona on sallinut hiukan vapaammin kokoontumista, olen käynyt puhujamatkoilla Hämeenlinnassa, Tuusulassa, Rymättylässä, Turussa ja Kuopiossa.
Kotisivujani olen myös hiukan päivittänyt lisäämällä sinne vanhoja saarnojani.

Yhteydet Japaniin

Yhteyttä Japaniin olen pitänyt sähköpostien, kirjeiden tai Skype keskustelujen muodossa. Joitakin japaninkielisiä saarnoja olen myös pannut You Tubeen.

Perhe kuulumisia

Keväällä Lea katkaisi vasemman nilkkansa ja sen paraneminen kesti puolisen vuotta. Mutta sitten häntä on vaivannut verenpaineongelmat, joille ei toistaiseksi ole löytynyt syytä.

Onneksi Lean 80-vuotissyntymäpäivää saatettiin viettää sellaisena päivänä, jona hän oli hyvässä kunnossa. Iloitsimme suuresti valoa ja kiitollisuutta täynnä olleesta juhlasta. Sen olivat lapsemme valmistaneet hänelle. Koko perhekuntamme ja joukko ystäviä, jotkut varsin kaukaakin juhlistivat tilaisuuden. Suurkiitos kaikille teille Lean elämäntyön muistamisesta ja sanasta, joilla rohkaisitte eteenpäin.

Aiemmat ystävä-
kirjeemme löytyvät seuraavien
linkkien alta:

Sydämellinen kiitos ystävyydestä, tuesta, esirukouksista ja rohkaisusta, jota olemme saaneet osaksemme! Olet meille tärkeä!

Herran runsasta siunausta joulunaikaasi ja tulevaan vuoteesi 2022!

Jorma ja Lea Pihkala

Punkankuja 6 D
12310 Ryttylä
　　　Jorma 045 185 7511
　　　Lea 045 329 7775
jorma@pihkala.net
lea@pihkala.net
Skype: Jorma: jormapihkala
　　　 Lea: jormapihkala8854
http://www.pihkala.net