Jorma ja Lea Pihkalan ystäväkirje 2/2026

                                                           Jorma ja Lea Pihkala
                                                            Punkankuja 6 as 4
                                                            12310 Ryttylä
                                                            Puh. Jorma 045 185 751
                                                          　　　 Lea 045 329 7775
                                                            jorma@pihkala.net
                                                            http://www.pihkala.net

Kesä 2026

Jumalan rauhaa, rakkaat ystävät!

Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden ja voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä. (Joh. 1:12)
Markku ja Raija Huttunen vierailivat luonamme Japanissa ja tutustuivat maahan ja lähetystyöhön syksyllä 2005. Viime marraskuussa Markku pääsi Herran luo. Hautajaisissa luin hänen Japanin matkalla pitämänsä todistuksen, joka on alla. Se antaa laajemminkin kuvan siitä, millaista oli nuorisoherätys 1970 luvulla:

Minulla on ollut se etuoikeus, että olen saanut elää lapsuuteni ja nuoruuteni uskovassa kodissa. Isovanhempani olivat uskovia, samoin omat vanhempani olivat ottanee Kristuksen vastaan avioliittonsa alkuvaiheessa. Näin ollen olen ollut kristillisen opetuksen ja esirukousten kohteena pikkulapsesta alkaen. Myös vanhempieni elämä todisti heidän uskonsuhteestaan Jumalaan.

Vaikka sain kodissani kristillisen kasvatuksen, murrosikään tullessani maailman riennot alkoi vetää puoleensa. Kunnioitin vanhempiani käymällä kirkossa mutta samanaikaisesti kävin tansseissa, aloin tupakoida ja alkoholi tuli mukaan viikon vaihteisiin. Myös Jumalan hyvät lahjat elämää varten kuten seksuaalisuuden, vihollinen ja omat himot saivat valtaansa. Syntihoukutukset voittivat minut.

Jumalan hyvä armollinen tahtohan on, ettei kukaan hukkuisi synteineen iankaikkiseen kadotukseen. Niinpä minuakin hän alkoi vetää puoleensa. Jobin kirjassa sanotaan, että kahdesti tai kolmesti Jumala kutsuu meitä yhteyteensä. Minutkin hän asetti kutsunsa eteen selkeästi 17 vuoden iässä. Työnsin siiloin tuon kutsun syrjään, vaikka ikävöin vastauksia elämän perustaksi.

Syntielämä jatkui kunnes Jumala lähetti kotipaikkakunnalle seurakuntaamme nuoren uskovan diakoni-sisaren. Hän alkoi pitää raamattupiiriä joka lauantai-ilta ja kutsui meitä nuoria mukaan. Syy miksi lauantai-iltana johtui siitä, ettemme olisi menneet tansseihin ja juominkeihin, muuta kävimme raamattupiirissä ja sen päälle monesti vielä tansseissa. Koska Jumala oli laittanut elämässäni uuden kutsun päälle, tällaisesta kaksinaiselämästä aiheutui ”henkinen” krapula.

Kysyin mm. isältäni, että onko olemassa ketään pappia joka osaisi sanoa hengelliset asiat selkeästi ja suoraan. Hän mainitsi että on. (Hän varmaan iloitsi jo tästä kysymyksestä). Tuo mainitsemani diakoni oli saavuttanut meidän nuorten luottamuksen. Kerran hän sanoi, että nyt pojat lähdemme läheiseen kaupunkiin hengelliseen kokoukseen. Ja niin me lähdimme, koska hän käski. Siellä eräs nuori pastori vastasi kaipuuseeni suoralla puheella. Hän julisti, että nyt te pojat istutte täällä kokouksessa, mutta kohta te olette tuolla ryyppäämässä, tanssimassa ja huoraamassa. Se on väärin, sillä näin sanoo Herra, ja hän otti useita Raamatun kohti, joilla osoitti Jumalan tien. Nyt kuulin selkeän julistuksen enkä loukkaantunut siitä, koska olin etsikon ajassa, Jumalan kutsun alla. Mutta pastorin kysymykseen, onko minulla asiat elävän Jumalan kanssa kunnossa, vastasin hyvin vältteleväsi, ja lähdin ulos.

Meni muutama kuukausi, kun olin toisessa tilaisuudessa, jossa puhui eräs uskoon tullut vankilanjohtaja. Hän puhui yhtä kohti käyvästi kuin edellä mainittu pastori synnistä ja armosta. Tilaisuuden jälkeen kysyin puhujalta, että voiko tulla uskoon vaikka kotona yksin ollessa. Hän mainitsi, että voi sillä hän on tavannut vankilassaan vankeja, jotka ovat tulleet tuntemaan Jeesuksen vankisellissään. Siellä sellissä on kyllä ollut heillä Raamattu, josta ovat löytäneet pelastuksen. Tämä vankilanjohtaja katsoi minuun ja sanoi, että sinulla taitaa olla asiaa Jumalalle.

Myönsin ja menimme sivummalle ihmisjoukosta. Hän rohkaisi minua kertomaan Jumalalle niistä asioista, jotka minua painavat ja hän rippi-isänä julistaa ne anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Silloin olin elämäni tienhaarassa. Sielunvihollinen Saatana kuiskutti korvaani, että nyt älä polvistu tuon miehen viereen, sillä silloin menetät kaiken, ystäväsi tuttavasi ja elämäsi.

Mutta tämä vihollinenhan on valheenruhtinas ja valheen isä. Se valehteli. Sain voiman polvistua tuon miehen viereen ja tunnustaa Jumalalle syntini. Kun kuulin synninpäästön sanat kohdalleni Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä, koin valtavan rauhan sydämessäni. Tiesin että Jumala ei muista minun syntejäni enää. Sain Pyhän Hengen ja rauhan. Pyhä Henki alkoi avata myös siitä alkaen Jumalan sanaa, Raamattua. Kohdallani kävi toteen Joh. 1:12 sanat ”kaikille jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille jotka uskovat hänen nimeensä”. Todistan että tämä suuri Jumalan armo on meille syntisille tarjolla tänäkin päivänä. (2005)

Vieraita Japanista

Toukokuussa saimme pitää vieraanamme kahta hyvää ystäväämme, joiden kanssa olemme saaneet kulkea yhtä matkaa vuosikymmeniä. Toinen oli China Miyazaki, joka on Shigeru vaimo. He työskentelivät kanssamme noin 7 vuotta pioneerityössä aloittaessamme vuona 1975 Yoshinogawan seurakuntaa Tokushiman läänissä. Toinen oli Akiko Jigami, joka avusti noihin aikoihin myös saman seurakunnan jumalanpalveluksissa säestäen virsiä. Kiersimme eri puolella Suomea, Tallinassa ja he kävivät myös Tukholmassa ja Oulaisissa. China sai todistaa uskostaan, tavata useita ystäviä, joihin hän oli tutustunut vuosia sitten, kun koko Miyazakin perhe opiskeli Ryttylän lähetyskeskuksessa. Pariksi päiväksi saimme myöhemmin vieraaksemme Shigeru ja China Miyazakin tyttären miehineen.

Ananin seurakunnan 50 -vuotisjuhla

Toukokuun viimeisenä sunnuntaina vietettiin Ananin seurakunnan 50 -vuotisjuhlaa kirkossa, joka valmistui vuonna 1984 ja jonka rakensi Shigeru Miyazaki. Yli 40 vuotiasta rakennusta on pidetty hyvässä kunnossa ja Shigeru katselikin juhlassa tyytyväisenä kättensä työtä. Juhlassa julkaistiin hienosti taitettu juhlakirja, jossa kuvin käydään läpi koko seurakunnan taival. Seurakunnassa on vuosien varrella palvellut useita Kansanlähetyksen lähettejä ja kansallisia pastoreita. Nykyinen pastori on Kazuya Nakagawa, jolla on vastuullaan myös Itä-Tokushiman seurakunta. Japanin seurakunnissa on kova pappispula.

Lauri ja Asako Palmu palasivat 7 kuukauden kotimaantyöjaksolle heinäkuussa, mutta he palaavat ensi tammikuussa takaisin Japaniin hoitamaan Awajin seurakuntaa ja samalla tukien myös Ananin, Itä-Tokushiman ja Yoshinogawan seurakuntia.

Ryttylässä vietettiin kuudennetkymmenennet Kansanlähetyspäivät, joille kaikki Japanin lähetit pääsivät mukaan. Sateisesta säästä huolimatta paikalle tuli noin 12 000 henkeä ja sai kuulla hyvää sanomaa Jeesuksesta sanoin ja sävelin.

Itä-Helsingin seurakunta

Helsingin Reba seurakuntaistutus on nyt kaksi vuotta iältään. Sen tavoite on ollut muun muassa maahanmuuttajien tavoittaminen evankeliumilla. Epälukuisia keskusteluja onkin käyty varsinkin muslimien kanssa, mutta haaste on todella kova ympäristössä, jossa on seitsemän moskeijaa. Työ vaatii kärsivällisyyttä, pikavoittoja ei ole tiedossa. Siksi näkyä työn päämäärästä pitää yhä terävöittää, rukoukseen ja opetuslapseuttamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. On oltava valmiit ottamaan rakkaudella uudet ihmiset vastaan ja etsimään niitä sydämiä, jotka ovat avoimia Herran rakkaudelle. Kohtaamillamme ihmisillä on usein syviä sielunhoidollisia kysymyksiä, joihin vastataksemme on pidetty sielunhoitoseminaareja. Jan ja Heidi Martikainen on saanut vanhimmistoon tuekseen kokeneen amerikkalaisen pastoripariskunnan Clinton ja Peggy Watson. Jumalanpalveluksissa suurena ilona on monta suloista vauvaa, jotka valloittavat hymyillään.

Perhe uutiset

Heinäkuussa saimme viettää kahdet perhejuhlat. Palmujen perheen nuorimmainen pääsi ylioppilaaksi Canadian Academy lukiosta Kobessa. Hän viettää Kansanlähetysopiston Apologialinjalla ensi talven ennen etsiytymistä ammattiopintoihin. Savosten perheen ainoa tytär puolestaan osallistui Kansanlähetyksen rippikoululeiriin ja tunnusti julkisesti uskonsa Herraan Jeesukseen Kristukseen.

Sydämellinen kiitos ystävyydestä, tuesta, esirukouksista ja rohkaisusta, jota olemme saaneet osaksemme. Olet meille tärkeä!

Herran runsasta siunausta sinun ja rakkaittesi elämään!